Ompelutekniikka

Vaatetuskankaan menekin laskeminen

Reading Time: 9 minutes
Miten vaatetuskankaan menekki lasketaan?

Pohdin tässä eräänä iltana, näitä kankaan menekin laskemisen ikuisuuskysymyksiä. Paljonko menee kangasta leggingseihin? Paljonko tarvitaan kangasta housuihin? Paljonko kangasta puseroon? Mikä mahtaa olla se trikoopaidan kankaan menekki, entäs lapsen housuihin? Helpoimmalla tietysti pääsisi, kun kävelisi Eurokankaaseen ja kysyisi myyjältä.

Vaan, kun ei anna orasteleva ammattiylpeys periksi. Tosin joskus ‘kehtuuttaa’, enkä jaksa ‘räknätä’ ja tulee luotettua tutun myyjän arvioon. Paha juttu on vain, kun tulee usein ostosta pyöristettyä  ylöspäin kymmenen senttiä tai tasattua täysiin metreihin. Todettu on, että tällä tavalla saa kangaskaapin täyteen ennen leikkaamista ja sen jälkeen sen tilkkulaatikon.

Vaatetuskankaan menekin laskeminen

Nyt jos tulit kuvitelleeksi, että tähän olisi olemassa jokin matemaattinen kaava, joka suoltaa vastauksen ulos ilman omakohtaista pohdintaa, kannattaa lukea jotakin toista blogia. Ja, nyt liikkeelle, mikä siihen kankaan menekkiin vaikuttaa. Itse pohdin seuraavia asioita, ennen kuin pyyhällän nettikauppaan ostoksille, siellä kun ei ole sitä tuttua myyjää, ketä kiusata.

  1. vaatekoko
  2. valittu kangas
  3. kankaan kuosi
  4. kankaan leveys
  5. ommeltavan vaatteen malli

Vaatekoko

Vaatekoko eli ammattikielessä varastosuuruuskoolla voi olla metrinkin vaikutus kankaan menekkiin. Tällä tarkoitan sitä, kun sama vaate tehdä samasta kankaasta mutta eri koossa eli siirrytään, vaikka varastosuuruuskoosta 42 kokoon 48.

Jonkin ohjearvon voit saada, kun kurkkaat oman samanlaisen valmisvaatteen kokolappua. Tosin tuokaan ei pidä, kun jokaisella valmisvaatteen valmistajalla on omat mittataulukkonsa, ja kokolappu voi olla vaatteessa mitä tahansa. Usein se vielä vängätään todellista kokoa pienemmäksi, kun on asiakkaan niin ihana pujahtaa kokoon 42 koon 44 asemasta.

Syitä koon vaihteluihin on monia. Ensimmäiseksi kansainvälinen standardisointi on jäänyt yritykseksi. Toiseksi Suomi on niin piskuinen markkina-alue, ettei halpojen vaatteiden valmistajia jaksa yksinkertaisesti kiinnostaa. Toki, joitakin standardeja on luotu suomalaisille naisille, miehille ja lapsille. Tuorein mittataulukko on naisten mittataulukot vuodelta 2001. Lasten ja miesten mittataulukot ovat 1980-luvulta. Käytännössä joka ikinen brändi ja kaavoittaja tekee omat mittataulukkonsa.

Yleisenä ohjeena annetaan, että yläosan (paita, pusero, takit jne) koko valitaan valmiskaavan mittataulukosta oman mitatun rinnan ympäryksen mukaan. Alaosa valitaan oma mitatun lantion leveimmän kohdan mukaan. 

Samalla, kun tämän tekee, kannattaa muistaa tarkistaa, mille vartalonpituudelle mittataulukko on tehty, kun pituus täsmää, voit olla luottavaisin mielin. Jos pituutta on kertynyt enemmän tai vähemmän, saat kangasta joko liikaa tai liian vähän, eikä valmiskaavat istu. Tämä on kuitenkin hyvä alku, kun mittaat mitat omasta vartalosta etkä valmiista vaatteesta.

Omia mittoja on verrattava valmiskaavan mittataulukkoon eikä kaavaan, koska kaavoissa on erilaisia lisäyksiä.

Lisäyksiä kutsutaan väljyysvaroiksi. Varoja tarvitaan kudottujen kankaiden kaavoissa mahdollistamaan vaatteen pukeminen ilman, että vaate kiristää, esim. rinnan ympärysmittaan on lisätty + 4 cm. Toisaalta väljyyksiä määrittää muoti ja käytettävät materiaalit, joten valmiissa vaatteessa oleva väljyys voi olla yli 20 senttiä.  Joustavissa neuloksissa, kuten Lycra väljyydet ovat miinusmerkkisiä, koska kangas joustaa ja palautuu hyvin muotoonsa venytyksen jälkeen, jos et ole pessyt kangasta pilalle (kts. kankaan pesu ennen leikkaamista.

Perusmittojen ottaminen

Perusmittojen ottaminen kaavakoon valintaa varten.

 

  • Rinnan ympärys mitataan vaakasuorasti rinnan korkeimmalta kohdalta vartalon ympäri mittanauhalla.
  • Vyötärön ympärys mitataan vaakasuorasti vyötärön ympäri mittanauhalla.
  • Lantion ympärys mitataan vaakasuorasti lantion leveimmän kohdan ympäri mittanauhalla.
  • Sivun pituus mitataan vyötäröltä lantion kaarta myötäillen alalantiolle, josta mittanauha suunnataan kohtisuoraan alas lattiaan.
  • Hihan pituus mitataan olkapään kärjestä käsivarren ulkosivua pitkin ranneluuhun. Mittauksen aikana käsi on hieman koukussa.

Valittu kangas ja kankaan kuosi

Jos valitset ompelutyöhösi nukallisen tai suurikuvioisen kankaan, kankaan menekki suurenee. Menekki kasvaa, koska kaikki kappaleet on leikattava samaan suuntaan eikä kaavoja voi asettaa leikatessa toisiinsa nähden ylösalaisin. Ylimääräistä kangasta kannattaa varata ainakin yhden mallikerran verran per leikattava pituus.

Suurikuvioinen kangas

Suurikuvioisissa kankaissa, kaavat tulee asetella niin, että kuvio tulee etu- ja takakappaleen keskelle sekä molempiin hihoihin. Kauluksessa kuviot on kohdistettava molempiin kauluksen kulmiin. Muistathan, että ruutujen ja raitojen tulee olla kohdakkain sivu- ja keskisaumoissa, kädenteissä ja hihoissa. Kukalliset kankaat on leikattava niin, että kukat ja kuviot kasvavat ylöspäin.

Nukalliset kankaat

Kaikki nukalliset kankaat (esim. sametti) vaativat, että kaikki vaatteen osat on leikattava samaan suuntaan, muuten valmiisiin vaatteisiin tulee värieroja, kun kankaan nukka taittaa valoa eri tavoin. Huomaathan myös, että trikoot tulisi käsitellä nukallisen kankaan tavoin, sillä pinnassa on pientä nukkaa. Toiseksi neulotuissa kankaissa (jota siis trikookin on) silmukan yläreuna on erilainen kuin alareuna ja tästä aiheutuu sävyeroa valmiiseen vaatteeseen.

Trikoiset kappaleet on leikattava kankaalta samaan suuntaa eikä kaavoja voi laittaa leikatessa toisiinsa nähden ylösalaisin.

Itse asiassa valmiskaavoissa oleva langansuuntamerkin nuoli kertoo, mihin suuntaan kankaan nukka on asetettava, kun kaavat asetellaan kankaalle. Käytännössä siis verka- ja villakankaat niin, että nukka kulkee ylhäältä alaspäin – valmista vaatetta silitetään myötäkarvaan. Sametti leikataan taas päinvastoin, eli nukka kulkee alhaalta ylöspäin – silitetään vastakarvaan. Näin leikattuna sametin syvempi väri pääse oikeuksiinsa, ja sametti kestää käyttöä paremmin.

Kutistumavara

Kankaan laatu vaikuttaa, paljonko kangas kutistuu, kun se pestään ensimmäistä kertaa eli ostettavaan kankaaseen on varattava kutistumisvara. Kankaan pesemiseen ja kutistumiseen liittyvän kirjoitukseni löydät täältä KLIK. Itse ostan aina kankaat niin, että siinä on vähintään 10 %:n kutistumavara.

Kankaan leveyden vaikutus

 

Lyhyesti ilmaistuna, mitä kapeampi vaatetuskangas on, sitä enemmän metrejä tarvitaan. Jonkinlaisen käsityksen saat, kun vertailet kankaan menekkiä mekossa. Käytännössä usein puuvillat ovat kapeampia kuin trikoot ym. joustavat kankaat, jotka ovat ainakin 140 cm leveitä.

Usein tässä yhteydessä kuulee puhuttavan yksi- ja kaksilevyisestä kankaasta. 1-levyinen kangas on kangasta, joka on kangaspakalla yksinkertaisena, taittamatta. Leveydeltään yksilevyiset kankaat ovat usein 70 – 120 cm. 2-levyinen kangas on kangasta, joka on kangaspakassa pituussuuntaan kaksinkerroin, esim. 2 x 70 – 75 cm, jolloin avatun kankaan leveys on 140 – 50 cm.

Ommeltavan vaatteen malli

Ommeltavan vaatteen mallilla on suuri vaikutus kankaan menekkiin. Seuraavissa alaluvuissa on yleisiä sääntöjä, jonka mukaan yksittäiseen vaatteeseen tarvittavan kankaan menekin voi arvioida.

Alla olevat vaatetuskankaan menekin arvioinnit on tehty aikuiselle normaalivartaloiselle naiselle, ja ne ovat ohjeellisia. Lisäksi näihin tulee aina lisätä kutistumavara sekä huomioida kankaan kuvioinnin vaikutus. Muistathan, mitä useampi leikkaussauma ja yksityiskohta mallissa on, sitä enemmän kangasta tarvitaan.

Plussakokoisen (vaatekoko 44 tai yli, eritoten housuissa) kannattaa aina varmistaa yhdessä myyjän kanssa, että kankaan leveys ja oma rinnan-, vyötärön-, lantionympärys kohtaavat. Helpoimmalla pääsee, kun ottaa kaavat kauppaan mukaan, niin voi sitten myyjän kanssa miettiä haluamansa kankaan menekkiä, varsinkin jos malli on jotenkin erikoinen.

Paljonko kangasta leggingseihin?

Leggingseihin tarvitset 130 – 150 cm trikoota n. 1 – 1,20 m = 1 x leggingisen sivunpituus + (2 x erillisen vyötärökaitaleen leveys) + sauman- ja päärmevarat  (n. 5,5 cm).

Joustavassa kankaassa vyötärökaitaleen tulee joustaa samoin kuin vaatteen vyötärön (= kankaan leveyssuuntaan), eli sitä ei voi leikata kankaan pituussuuntaan.

Paljonko kangasta housuihin?

Housuihin tarvitset 90 cm leveää kangasta n. 2,20 – 2,60 m = 2 x housujen sivunpituus + (2 x erillisen vyötärökaitaleen leveys joustavissa kankaissa) + 20 cm (lahkeen käänteisiin ja saumavaroihin).

Housuihin tarvitset 130-150 cm leveää kangasta n. 1,10 – 1,30 m = housujen sivunpituus + (2 x erillisen vyötärökaitaleen leveys joustavissa kankaissa) + 10 cm (lahkeen käänteisiin ja saumavaroihin).

Leveisiin housuihin tarvitset 90 cm leveää kangasta n. 4,40 – 5,20 m= 4 x housujen sivunpituus + (2 x erillisen vyötärökaitaleen leveys joustavissa kankaissa) + 40 cm (lahkeen käänteisiin ja saumavaroihin).

Leveisiin housuihin tarvitset. 130-150 leveää kangasta n. 2,20 – 2,60 m = 2 x housujen sivunpituus + ( 2x erillisen vyötärökaitaleen leveys joustavissa kankaissa) + 20 cm (lahkeen käänteisiin ja saumavaroihin).

Lasten housujen kankaan menekki lasketaan ihan samoin eli se on riippuvainen haluttujen housujen sivunpituudesta + vyötärökaitaleen leveydestä (joustavissa kankaissa) ja lahkeen käänteistä (+ 10 cm). Tosin sitten voi saada useammat housut samasta kankaan leveydestä, jos ei tule  kaksia pitkiä housuja, voi tehdä shortsit tai bermudat kesäksi.

Paljonko kangasta puseroon?

Pitkähihaiseen (paita)puseroon tarvitset n. 70 cm  leveää kangasta noin 2,5 m= 2 x puseron pituus + 2 x hihan pituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Pitkähihaiseen (paita)puseroon tarvitset n. 80-100 cm  leveää kangasta noin 2 m=2 x puseron pituus + hihan pituus + 25 cm + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Pitkähihaiseen (paita)puseroon tarvitset n. 130-150 cm  leveää kangasta noin 1,20 m=  puseron pituus + hihan pituus + 10 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Paljonko kangasta huppariin?

Pitkähihaiseen huppariin tarvitset n. 130 – 150 cm  leveää kangasta noin 1,55 m=  puseron pituus + hihan pituus + hupun korkeus + 10 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Paljonko kangasta hameeseen?

Kankaan menikin laskeminen hameeseen on mielenkiintoinen tehtävä, alla on siis viitearvoja kudotuilla ja neulotuille kankaille sekä eri malleille, kuten kapea-, kaitalehame sekä kello- ja puolikellohameisiin.

Joustamaton kangas (kudotut kankaat)

Kapeaan suoraan tai A-linjaiseen hameeseen tarvitset 70 – 90 cm leveää kangasta n. 1,80 – 2,40 cm eli  2 x hameen pituus + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Kapeaan suoraan tai A-linjaiseen tarvitset 130 – 150 cm leveää kangasta n. 0,90 – 1,20 m eli yksi hameen pituus + 10 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Kaitalehameeseen, jossa on pari laskosta, tarvitset 130-150 cm leveää kangasta n. 1,25 – 1,50 m eli 1½ hameen pituutta + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Hameet, joissa erilaisia leikkauksia sekä kello- ja puolikellohameet, tarvitset 90 cm leveää kangasta n. 3,60 –  4,80 m eli 4 x hameen pituus + 40 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Hameet, joissa erilaisia leikkauksia sekä kello- ja puolikellohameet, tarvitset 130 – 150 cm leveää kangasta n. 1,80 – 2,00 m eli 2  x hameen pituus + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Yllä olevissa laskelmissa oletetaan, että hameessa mahdollisesti oleva vyötärökaitale, leikataan kankaan reunasta pituussuuntaan. Mikäli haluat, että vyötärökaitale kankaan leveyssuuntaan, niin kankaan menekki kannattaa arvioida joustavan kankaan mukaan.

Joustava kangas (trikoo, college, jersey)

Huomaathan, että joustavassa kankaassa vyötärökaitaleen tulee joustaa samoin kuin itse hameen (= kankaan leveyssuuntaan) eli sitä ei voi leikata kankaan pituussuuntaan kuten joustamattomissa kankaissa. Jos hameeseen ei tule vyötärökaitaletta, laske kankaan kulutus joustamattoman kankaan mukaan. Alla olevissa  laskelmissa vyötärökaitaleen leveys on 3,5 cm  (2 x 3,5 + 2 x 1 (saumanvarat = 9 cm).

Kapeaan suoraan tai A-linjaiseen tarvitset 130 – 150 cm leveää kangasta n. 0,99 – 1,29 m eli yksi hameen pituus + vyötärökaitaleen leveys x 2  + 10 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Kaitalehameeseen, jossa on pari laskosta, tarvitset 130 – 150 cm leveää kangasta n. 1,34 – 1,59 m eli 1½ hameen pituutta + vyötärökaitaleen leveys x 2  + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Hameet, joissa erilaisia leikkauksia sekä kello- ja puolikellohameet, tarvitset 130 – 150 cm leveää kangasta n. 1,89 – 2,09 m eli 2 hameen pituutta + vyötärökaitaleen leveys x 2  + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Lasten kello- ja puolikellohameen vaatetuskankaan menekki
Pienempiin esim. lasten kello- ja puolikellohameiden kokoihin voit arvioida kankaan riittävyyttä seuraavalla tavalla: Mittaat lantionympäryksen ja lasket siitä halkaisijan, lisäät saamaasi lukuun 2 x hameen pituuden + käännevaran + mahdollisen vyötärökaitaleen saumanvaroineen+ kutistumavaran. Jos mitta on pienempi kuin kankaan leveys se voi tulla yhtenä kappaleena. Ongelmallista tässä laskutavassa on, että voit joutua antaan periksi haluamastasi langansuunnasta, joka puolestaan vaikuttaa hameen laskeutuvuuteen.

Paljonko kangasta mekkoon?

Leninkiin tarvitset 70-90 cm leveää kangasta n. 4,5 – 5,5 m cm eli  2 x miehustan (yläosan) pituus, 3 x  helman (hameen) pituus + 2 x hihanpituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Leninkiin  tarvitset 80-100 cm leveää kangasta n. 3,75 – 4,5 m cm eli  2 x miehustan (yläosan) pituus, 2 x  helman (hameen) pituus + 2 x hihanpituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Leninkiin tarvitset 130-140 cm leveää kangasta n. 2,5 – 3,25 m cm eli  1 x miehustan (yläosan) pituus, 1,5 x  helman (hameen) pituus + 2 x hihanpituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Yllä olevat laskukaavat toimivat myös, kun lasket jakkupuvun (jakku + hame) kankaan menekkiä, kun huomioit että miehustan (jakun pituus) mitataan haluttuun pituuteen esim. lantiolle.

Kotelomekko
Kotelomekkoon tarvitset 70-90 cm leveää kangasta n. 2 – 2,2 m eli 2 x leningin pituus + 20 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Kotelomekkoon tarvitset 130-150 cm leveää kangasta n. 1 –  1,2 m eli 1 x leningin pituus + 10 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Iltapuku
Kapeaan iltapukuun tarvitset  90 cm leveää kangasta  5 – 5,5 m  eli  2-3 x hameen pituus + 2 x miehustan (yläosan) pituus + hihan pituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Leveään iltapukuun tarvitset  90 cm leveää kangasta 8 – 12  m  eli  2-4 x hameen pituus + 2 x miehustan (yläosan) pituus + hihan pituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Iltapukuun tarvitset  130 – 150 cm leveää kangasta 3,5 – 4,5 m eli  2 x hameen pituus + miehustan (yläosan) pituus + hihan pituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Paljonko kangasta takkiin?

Päällystakki
Päällystakkiin tarvitset 130-150 cm leveää kangasta 3 – 4 m eli  2 x takin pituus + hihan pituus +  25 cm (saumoihin ja käänteisiin).
Aamutakki
Pitkään aamutakkiin tarvitset 90 cm leveää kangasta 4,5 – 5 m eli  2 x pituus (olalta vyötärölle) + hihan pituus + hameosan pituus + 50 cm (sauman- ja päärmevaroihin).
Pitkään aamutakkiin tarvitset 130 – 150 cm leveää kangasta 3,5 – 5 m eli  2 x pituus + hihan pituus +50 cm (sauman- ja päärmevaroihin).
Työtakki
Työtakkiin tarvitset 70 cm leveää kangasta  4,5 – 5 m eli 2 x takin pituus + 2 x hihan pituus + 50 cm (sauman- ja päärmevaroihin).
Työtakkiin tarvitset 90 cm leveää kangasta  3,5 – 4 m eli 2 x takin pituus + hihan pituus + 50 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Paljonko kangasta yöpaitaan?

Yöpaitaan tarvitset 70 leveää kangasta 4,5 – 5 m eli 2 x yöpaidan pituus + 2 x hihan pituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).
Yöpaitaan tarvitset 90 leveää kangasta 3,5 – 4 m eli 2 x yöpaidan pituus + 1 x hihan pituus + 25 cm (sauman- ja päärmevaroihin).

Paljonko kangasta tuubihuiviin?

Yksi kysymys, joka tulee aika ajoin vastaan, on kuinka laskea tuubihuivin kankaan kulutus. Tämä olikin mielenkiintoinen pohdittava, sillä kankaan menekin laskeminen on riippuvainen siitä, montako kertaa huivin haluaa kiertää kaulansa ympäri. Tunnetusti makukysymyksistä on hankala kiistellä, joten alla on pari vaihtoehtoa.
(Viskoosi)huivin, joka menee sopivan väljästi kahdesti kaulan ympäri, voi tehdä metrin palasta, joka on 150 cm leveä.
Muhkean villahuivin, joka istuu kauniisti takin kauluksen päällä, saa kun leikkaa merinovillasta 80 x 135 cm kokoisen palan. Mikäli haluat enemmän kaulan myötäisen, niin  80 x 100 cm toimii myös hyvin. Myös nämä tuubihuivit voi pyöräyttää kahdesti kaulan ympäri.
Vielä kaulan myötäisemmän huivin saat, kun ompelet huivin kaksinkertaisesta trikoosta tai merinovillasta, niin että pää mahtuu juuri ja juuri läpi. Huivin korkeus on taitettuna 35 (42) cm, tällöin 72 (84) x päänympärys tai huivin voi tehdä myös niin, että  70 (84) x päänympärys x 0.9, varsinkin jos neulos on erityisen joustavaa. Tämä huivi  mahtuu hyvin takin kauluksen sisäpuolelle, ja yläosan saa vielä vedettyä kasvoille. Pidemmän mallia voi käyttää hupun tavoin.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä Facebookissa KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi ja kaavojen lanseeraukset löydät Instagrammista KLIK. Helpot ja suositut Omin mitoin™ -kaavat löydät klikkaamalla  täältä KLIK

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *