Viikko Turussa: Opetusta, hyötyliikuntaa ja kirjamessujen kokemuksia
Rakas päiväkirja! Ajattelin, ettei tälle viikolle kerry juuri mitään ihmeellistä kirjoitettavaa, kun oli tavallistakin tavallisempi viikko. Suunnittelin tulevia opetuksia ja pidin nykyisiä. Muutoin olen viettänyt laatuaikaa täällä Turussa ja nauttinut arjen juttujen tekemisestä, aamupuurosta ja iltateestä. Pohdiskelin iltaisin tutkimusaihettani ja aineiston litterointia. Lopulta päädyin siihen, että aineistoni saa kirjoittaa puhtaaksi joku muu kuin minä, ja tuuppasin sen maksullisen puhtaaksikirjoittajan harmiksi. Hyötyliikunnan voima arjessa Tosin loppuviikon aikana oli ilmassa jo hieman kiireen tuntua, ja huomasin, että kiristyvä pinna ja pitkät päivät saivat minut pohtimaan hyötyliikunnan tärkeyttä. Kävin lopulta hakemassa kengät suutarilta ihan kävellen keskustasta. Maltoin vielä kävellä kotiinkin, vaikka kannoinkin mukanani pienehköjä ruokaostoksia. Kummasti vain kantamukset ja lievä ylämäki asuntoa kohti…
Etänä ja lähellä: Kuinka Vaate 2.0 -muotigalleria syntyi Paimion muotiviikolle
Rakas päiväkirja! Tällä viikolla Paimion muotiviikolla kuulin sanan “innovaatio” ja jäin sitä makustelemaan. Aikaisemmin viikolla huomasin Helsingin Sanomien artikkelissa, että toimitusjohtajat ovat sitä mieltä, että suomalaisten tulisi palata etätöistä konttorille, jottei yritysten innovatiivisuus kärsi. Artikkelissa, joka on maksumuurin takana, pohdittiin myös, että innovaatiot tarvitsevat toteutuakseen kahvitaukojutustelua. Näin introverttinä koen, että pahin mahdollinen paikka jonkin uuden luomiseen tai edes uuden käytännön kehittämiseen on kahviautomaatti ja avokonttori, jossa tulee keskeytetyksi jatkuvasti. Olisi kyllä kiva tietää, kuinka monta patenttia on kahvitaukojutustelun siivittämänä keksitty ja kaupallistettu. Itse väitän, että jos innovaatiot olisivat kiinni vain fyysisesti konttorilla olemisesta, niin tämänkin viikonlopun Paimion muotiviikon Vaate 2.0 -muotigalleria olisi jäänyt toteutumatta. Koko koulutuskokonaisuuden idea kehiteltiin webinaarissa, jossa…
- @pfaff_suomi, DIY ohjeet ja kaavat, konekirjonta, Rakas Päiväkirja!, Tuunaan vanhasta vaatteesta uutta, Vastuullinen ompelu
Syksyn haasteet ja luovat projektit: Farkkuhameen uudistaminen ja ristipistokirjonta
Kaupallinen yhteistyö @pfaff_Suomi kanssa. Rakas päiväkirja! Onkohan muilla sellaisia vuodenaikoja, jolloin tuntuu, että elämä on vuodesta toiseen aina yhtä haastavaa? Tarkoitan sitä, että nämä ihmisenä olemisen kipupisteet aktivoituvat juuri syyskuussa, milloin omasta ja milloin muiden triggeroimina. En enää edes muista, monenko kriisin vuosipäivää pitäisi juhlia – taitaa hevosavusteisesta selän murtumisestakin olla yli kymmenen vuotta jo. Ja yleensähän sitä on tullut pyörittyä siinä vakiokolmiossa: terveys, perhe ja työt. Ja usein juuri silloin, kun olen saanut mielestäni ’makkarani mieleiseni’, jostain putkahtaa jotain uutta pohdittavaksi ja koettavaksi. Tosin täytyy todeta, että verrattuna aikaisempiin vuosiin tämä syksy on ainakin toistaiseksi kohdellut kohtuullisen hellästi, ja olen saanut keskittyä omaan tekemiseeni niin töissä kuin kotona. Kaiken…
Vastuullisuustieto muoti- ja tekstiiliteollisuudessa väitöskirjatutkijan viikko: Viikon kohokohdat ja kommellukset
Rakas päiväkirja! Siis olisi jo pitänyt arvata, että tässä käy näin! Tälle viikolle sattui niin monta kommellusta ja suuria tunteita, että kaatunut nettisivu liitännäisen päivityksen jälkeen ja se, ettei pääse sitä palveluntarjoajan hallintapaneelista korjaamaan, kohotuttaa enää vain kulmakarvoja lauantai-aamuna matkalla Turusta Joensuuhun. Joten se, mitä hyvää yritin etsiä tästä VR:n tarjoamasta menetetystä lauantaipäivästä (kts. edellinen postaus) meni harakoille, siis epäonnistui sekin. Ajattelin siis, että kirjoitan tämän blogipostauksen valmiiksi, ettei huomenna tarvitse käyttää sitä ainutta yhteistä vapaapäivää kirjoittamiseen. No, päätin sitten kirjoittaa ensin wordille koko tarinan ja toivoa, että maanantaiaamuna asia on korjaantunut. Blogin metriikoihinhan tämä tekee sitten kyllä aikamoisen loven viikonlopun aikana. Maanantaina mahanpohjassani väreili jännitys, kun matkustin Turusta Tampereelle…
Viikon kohokohdat ja haasteet: Syksyiset helteet, Paimion Parantola ja VR:n aikataulumuutokset
Rakas päiväkirja! Tällä viikolla mahtui parikin kohokohtaa ja yksi harmitus, joka sai antamaan palautetta ihan oikeaan osoitteeseen. Aloitetaan kuitenkin näistä ennätyshelteistä. Juuri puhuttiin sunnuntaina töissä, että miten sitä aina ulkomailla matkustaessa miettii, miten näin ihanassa lämmössä voi töitä tehdä. Ilmeisesti suomalainenkin ihminen on oppivainen, sillä syksyiset ennätyshelteet eivät juuri haitanneet, kun pidimme hankkeeseen liittyvää koulutusta ompelukoneiden ja kaavojen keskellä. Tosin oli kyllä äärimmäisen mukava kävellä töistä linja-autopysäkille ja omaan kortteeriin – kyllähän tähän tietysti tottuisi. Lauantaina onnistuin ottamaan muutamalle Turku-turistille kännykkäkuvia tuomiokirkon edessä. On jotenkin outoa, että omilla nurkilla pyörii turisteja. Torstaina testasin VR:n aikatauluun ilmaantunutta vuoroyhteyttä Joensuusta Turkuun. Lähtö oli 18:11, Helsingissä vaihto linja-autoon ja asunnolla olin nukkumassa 01:34…
Käsityön täyteinen viikonloppu: Neulekoneen huolto ja muut projektit
Kaupallinen yhteistyö @pfaff_suomi kanssa. Rakas päiväkirja! Nyt oli kyllä ihana käsityön täyteinen viikonloppu. Perjantai-iltana sain uuden rakkauden jälleen heräteltyä henkiin. Onnistuin jotakuinkin purkamaan ja kokoamaan neulekoneen ylä- ja alatason, kaikki neljäsataa neulaa pääsivät pesuun ja kelkatkin sain puhdistettua ihan kotikonstein. Lauantaina olikin jännä päivä, kun piti yhdistää ensimmäistä kertaa ikinä ylä- ja alataso. Pienen keräilyn jälkeen kaikki napsahtikin hyvin kohdilleen ja ensimmäinen omalla koneella neulottu 1×1 resori onnistui ilman voimasanoja. Ensimmäinen omalla koneella neulottu 1×1 resori onnistui ilman voimasanoja – näin helppoa lähestymistä en tähän odottanut!” Tosiaan näin helppoa lähestymistä en tähän odottanut, sillä meille “uutta vastaavana” myyty neulekone vaati heti saavuttuaan muutakin kuin myyjän ounasteleman huopasalon vaihdon. Ilmeisesti ylätason…
Kesäloman jälkeen: arkeen paluu, käsityöt ja matkailu
Rakas päiväkirja! Toisen työviikon käynnistyessä olen saanut jo kädet ihan multaan asti. Joskin vahva ajanhallintaosaamiseni saikin kovan kolauksen heti maanantaiaamuna, kun myöhästyin itse kutsumastani palaverista, joka nyt syksyllä alkaakin kello kahdeksan. Enkä päässyt tästä myöhästelystä eroon ennen loppuviikkoa. Matkailu ja työskentely junassa: tehokasta sen olla pitää Olen kyllä aina nauttinut työn tekemisestä junassa, joten eläminen kahdessa kodissa ei ole ongelma, ja se on aivan loistavaa aikaa lukea erilaista kirjallista materiaalia ja sähköposteja. Tunnen oloni jotenkin tehokkaaksi, kun voi sekä matkustaa että työskennellä samaan aikaan, ja junaverkon huono kuuluvuus mahdollistaa itse asiassa aika keskeytymättömän työajan. Hyvät puolensa siis huonosta verkosta, kun osaa suunnitella työnsä oikein, mutta palavereita ei kyllä kannata jättää…
Kesälomakuplasta paluu arkeen: Moottoripyöräreissu, käsityöprojekteja ja väitöskirjatyötä
Rakas päiväkirja! Ensimmäinen työviikko alkoi, ja palasin kesäloman autuaasta käsityökuplasta takaisin arjen päivittäisiin tehtäviin – kuten varmasti moni muukin. Ajoin viime sunnuntaina Turusta Joensuuhun yhden pysähdyksen taktiikalla. Ajatukseni oli kyllä pysähtyä useammin, mutta hyvä Ylen podcast teki matkasta niin sujuvan, että seitsemän tuntia vierähti huomaamatta. Kun on itse ratissa, kuvia ei juuri tule otettua, mutta eipä suomalaiset maisematkaan juuri muutu matkan varrella – suoraa tietä, mäkiä ja puskaa puskan perästä. Alla oleva on heinäkuun reissulta matkalla Jyväskylästä Ähtäriin. Kerkesin vielä määränpäässä pienelle kävelylenkille ennen iltauutisia, kamera mukanani – Turku kuvia sitten myöhemmin. Alkuviikko sujahti sujuvasti töissä, noin kymmenen tuntia päivässä – kevyt aloitus, tosin ihan oma valinta. Tarvitsin loppuviikosta muutaman…
Matkani kohti unelmien tohtoriopintoja: Ompelublogistako akateemiselle polulle?
Tämä on yksi niistä postauksista, joiden kirjoittamista olen harkinnut pitkään. Koko blogin taustalla oli alun perin ajatus toimia ompelevana tyylivaikuttajana. Nyt blogistani on kehittynyt enemmän kaava- ja ompelublogi, eräänlainen ompeluasiantuntijan kasvukertomus. On mielenkiintoista tarkastella, kuinka pitkälle olenkaan tullut siitä, kun aloitin kirjoittamisen ja ensimmäiset ompeluprojektit melkein kahdeksan vuotta sitten. Yksi blogini tavoitteista oli opetella säännöllistä kirjoittamista, koska lähes kymmenen vuotta sitten päätin, että haluan jatkaa opiskeluani yliopistossa jatkotutkinnon muodossa, aina tohtorin tutkintoon asti. Opintomatkani ei kuitenkaan sujunut ilman haasteita. Teknologiaosaamisen johtamisen insinööri YAMK-tutkinnon opinnäytetyön alhainen arvosana, ei avannut ovia yliopistoihin. Kun tein kyseisen työn, olin paljon jäljessä aikataulusta ja kirjoitin työni kiireellä saadakseni paperit käteen. Ajattelin tuolloin, ettei minulla olisi…
- DIY, DIY ohjeet ja kaavat, Hattujen kaavat, Käsinompelu, neulomiinen, neulominen, Tuunaan vanhasta vaatteesta uutta
Opas täydelliseen neulottuun lierihattuun naiselle modistin opein: askel askeleelta – Omin mitoin
Pitkästä aikaa sain yhdistettyä itselleni kaksi rakasta käsityötekniikkaa: neulomisen ja päähineiden valmistamisen. Kun olen viime aikoina keskittynyt pääasiassa ompeluun ja kaavoituksen opetteluun, on neulominen jäänyt vähemmälle. Tämä on sinänsä yllättävää, sillä olen osannut neuloa käsin jo ennen peruskouluun menoa. Muistan vieläkin, kuinka turhauttavalta tuntui kolmannella luokalla, kun piti neuloa lapaset kahdella puikolla kun neljälläkin olisi mennyt. Se oli niin hidasta ja tehotonta! Neuloin paljon, kun kaksoset olivat pieniä. Valitettavasti en ole säilyttänyt yhtäkään noista pienistä neuleista. Neulominen jäi kuitenkin vähemmälle, kun huomasin, että neuleeni eivät istuneet itselleni yhtä hyvin kuin olisin toivonut. Epätasainen neuletekniikkani yhdistettynä kaavoituksen haasteisiin teki neuleista usein epäsopivia. Lisäksi sukkalaatikkomme olivat täynnä mummojen tekemiä sukkia, joten en…
