Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä
Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä, sanotaan. Ei ehkä tieltä työnnä, mutta hyvin ovat lenkkeilyt jääneet kaikenlaisen opettavan touhuamisen jalkoihin. Tuntuu, että monta itselle tärkeää juttua meinaa jäädä tekemättä, kuten tämän blogin kirjoittaminen.
Viimeistä näyttöä pukkaa kierrättäen
Maanantaina suuntasimme auton keulan kohti Kuopiota. Pitelin saldovapaita maanantain ja tiistaina. Tarkoitukseni oli viimeistellä oma poronnahkamekko liimaamalla helma, mutta jäi mokoma toisen auton hattuhyllylle. Totesin sadatellen, että sinne jäi eikä valmistu ja aloitin viimeisen näytön kaavoittamisen.
Ompelijakisälliopinnoistani uupuu enää yksi näyttö. Viimeisenä näyttönä on erikoismateriaalit. Asiakas toi mukanaan kaksi vanhaa sikamokasta tehtyä nahkatakkia. Takeista on tulossa tunikamainen mekko. Peruskaavan piirtämisen jälkeen voin todeta, että ei paljon projekti palapelin kokoamisesta eroa.
Vaihteeksi miehen pikkutakin peruskaavaa. |
Sinne epämukavuusalueelle
Jos ei edellisessä vielä veny epämukavuusalueelle, niin seuraavassa ollaan jo varmasti siellä. Kaavoitin komeammalle osapuolelle pikkutakin peruskaavan. Sain vielä ommeltua pikaisen lakanakankaisen sovitusversion sunnuntai-iltapäivän ratoksi.
Äkkiseltään voisi todeta, että jotain eroa on miesten kaavojen piirtämisessä naisten kaavoihin verrattuna. Tosin täytyy todeta, että ei ihan mahdottomalta se ei tuntunut. Ei nyt kuitenkaan nuolaista ennen kuin onnistuu, sillä edellisessä paidassa (KLIK) kalvosimet kinnasivat ja liivissä (KLIK) säädin olkasaumoja urakalla.
Istui yllättävän hyvin pikaversio, joten seuraavaksi uskaltaa upottaa sakset oikeaan kankaaseen. |
Leikkuupöydällä
Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi