Kuvassa on henkilö, jolla on valkoinen hattu ja sininen paita. Henkilön kasvot ovat sumeat, joten niitä ei voi tunnistaa. Tausta näyttää olevan sisätiloissa, ja siellä on puisia ovia.
Aikuisopiskelu työn ohessa,  Rakas Päiväkirja!,  väitöskirjatutkija

Kesäloman jälkeen: arkeen paluu, käsityöt ja matkailu

Reading Time: 3 minutes

Rakas päiväkirja! Toisen työviikon käynnistyessä olen saanut jo kädet ihan multaan asti. Joskin vahva ajanhallintaosaamiseni saikin kovan kolauksen heti maanantaiaamuna, kun myöhästyin itse kutsumastani palaverista, joka nyt syksyllä alkaakin kello kahdeksan. Enkä päässyt tästä myöhästelystä eroon ennen loppuviikkoa.

Kuvassa on kulho kaurapuuroa, jonka päällä on runsaasti mustikoita. Kaurapuuro näyttää kypsennetyltä ja mustikat ovat tuoreita, eivät kypsennettyjä, sillä ne säilyttävät muotonsa ja niissä on hieman huurretta, mikä viittaa siihen, että ne saattavat olla pakastettuja.
Tiistaina pääsinkin sitten terveellisen juna-aamiaisen pariin jo melkein ennen nousemista, kun juna Joensuusta starttasi jo kuudelta aamulla.

Matkailu ja työskentely junassa: tehokasta sen olla pitää

Olen kyllä aina nauttinut työn tekemisestä junassa, joten eläminen kahdessa kodissa ei ole ongelma, ja se on aivan loistavaa aikaa lukea erilaista kirjallista materiaalia ja sähköposteja. Tunnen oloni jotenkin tehokkaaksi, kun voi sekä matkustaa että työskennellä samaan aikaan, ja junaverkon huono kuuluvuus mahdollistaa itse asiassa aika keskeytymättömän työajan. Hyvät puolensa siis huonosta verkosta, kun osaa suunnitella työnsä oikein, mutta palavereita ei kyllä kannata jättää junan varaan, sillä pääsääntöisesti ne eivät onnistu. Olen sen verran ajoissa liikenteessä, että olin kustannuspaikalla useamman tunnin ennen asunnolle ja iltalenkille siirtymistä.

Keskiviikon kehittämispalavereiden jälkeen palasinkin ihan tavalliseen arkeen, ja kaupunkiasuntoa siivoillen sain tehtyä myös yli tunnin mittaisen kardioharjoituksen. Eräs asia, johon uskon, on hyötyliikunnan hyödyntäminen osana omaa loppuelämän treeniohjelmaa, vaikka en noita talven lumihommia odotakaan.

Viikon kohokohdat ja rentoutuminen: höyrylaivaristeily ja käsityöt

Torstaina pääsin vihdoin kiinni omiin projekteihini työn lisäksi, eli sain aloitettua ensimmäisen opintojeni verkkokurssin etukäteistehtävät ja perehtymään videoihin liittyen tutkimuksen etiikkaan. Vaikka asiat eivät ole uusia, kertaus ja uudet näkökulmat ovat aina hyödyllisiä. Tunsin jotenkin löytäneeni hengenheimolaiseni, kun videolla puhuttiin siitä, että akateemisen artikkelin alatunnisteessa olisi hyvä mainita myös alkuperäisen idean esittäjä, vaikka se olisi tullut kahvipöytäkeskustelun aikana, eikä idean esittäjä haluaisi nimeään näkyviin (Ethics Video Series: Authorship, 2011). Tätä olen pohtinut sekä itsekseni että ääneenkin, että täällä myös SoMe- ja/tai blogigenressä olisi mielestäni hyvä muistaa mainita, mistä itse on idean ottanut, vaikka ideoita ei voi suojatakaan. Käsittääkseni se ei ole keneltäkään pois, jos kollegaa nostaa esille. Mitä mieltä sinä olet?

Laskin, että 240 opintopisteen tutkinto vie noin 6480 tuntia, kun yksi opintopiste vastaa 27 tuntia. Tämä tarkoittaa yli 1000 tuntia vuodessa kuuden vuoden aikataululla. Viikossa olisi käytettävä 20 tuntia, jotta pysyisi aikataulussa, eli pari tuntia päivässä ei riitä. On siis tärkeää ajatella opiskelua myös viikonloppuisin, varsinkin kun tämän viikon saldo oli vain 10 tähän harjoitukseen.

Tämän viikon kohokohta oli kyllä risteily viimeisiä kertojaan risteilevällä höyrylaivalla, s/s Ukkopekalla, jossa nautimme aivan mahtavan saaristolaislounaan. Iltapäivästä sain vielä viimeisteltyä koneneulotun kaulahuivin reunat ja kiikutettua märät pyykit kuivaamaan talon ullakolle

Tämän viikon kohokohta oli kyllä risteily viimeisiä kertojaan risteilevällä höyrylaivalla, s/s Ukkopekalla, jossa nautimme aivan mahtavan saaristolaislounaan. Iltapäivästä sain vielä viimeisteltyä koneneulotun kaulahuivin reunat ja kiikutettua märät pyykit kuivaamaan talon ullakolle.

Kuvassa näkyy Suomen lippu etualalla, liehumassa vasemmalle. Taustalla on suuri vene nimeltä UKKOPEKKA, joka on kiinnitetty laituriin. Veneessä on punaisia ja valkoisia pelastusrenkaita yläkannella. Laiturilla on kaksi mainostaulua, joista toinen mainostaa ilmeisesti venekierroksia, sillä siinä on laivan ruorin kuva ja teksti, joka viittaa turismiin tai matkailuun. Taustalla näkyy modernia kaupunkimaisemaa pilvisen taivaan alla.
Ukkopekan viimeisiä risteilyjä viedään.
Kuvassa on puinen ovi, jossa on pyöreä hytti-ikkuna. Ovessa on kyltti, jossa lukee “TERVETULOA WELCOME”, toivottaen tervetulleeksi sekä suomeksi että englanniksi. Oven oikealla puolella on metallinen kahva ja sen yläpuolella kulkee pystysuuntainen valkoinen putki. Oven oikealla puolella on myös informaatiotaulu, jossa on tekstiä.Tämä on laivan sisäänkäynti.

 Kuvassa on vaakuna, joka on kiinnitetty puupintaan, mahdollisesti osana laivan sisustusta. Vaakunan sinisessä kilvessä on suuri kirjain ‘M’, jota ympäröi kuusi liljakuvioista symbolia. Kilven yläpuolella on kruunua muistuttava elementti, jossa on punaisia ja kultaisia värejä. Taustalla näkyy ohjaamo ja henkilö univormussa.

Kuvassa näkyy henkilö, jolla on valkoinen hattu ja sininen paita.
Sekä kuvan hattu että koneneulottu Christine’s Shawl on itse tehty. Kuva on julkaistu kuvaajan luvalla.

Sunnuntaina hoitelin juoksevia asioita: vastailin kirjanpitäjälle, editoin kuvia, kirjoitin postauksia ja rentouduin. Istutin jälleen kerran uudet muratit ruukkuihin, jospa nyt saisin pidettyä ne hengissä!

Lähteet

Ethics Video Series: Authorship. (2011, October 19). Academy of Management. https://www.youtube.com/watch?si=wDGZxpxS5sDVpYVQ&v=I3wEmi1rMeQ&feature=youtu.be

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *