Rakas Päiväkirja!

Opettajan vanhat vaatteet

Reading Time: 2 minutes
Kuusi viikkoa sitten olin vaikean päätöksen edessä. Jatkanko nykyisessä työssäni vai suuntaanko kohden uutta? Taakse olisi jätettävä huippufirma ja loistava tiimi tutulla toimialalla. Tulevaisuudessa odottaisi alanvaihto ja toimi uudessa toimintaympäristö.
Vaikea päätös (baskeri on itse neulottu ja paita itse kaavoitettu ja ommeltu)

Jos vaikka nimi jäisi muistiin

Niin eihän tämäkään mahdollisuus itsekseen eteeni tipahtanut. Ihan itse hain. Tosin sattumalta törmäsin työpaikkailmoitukseen, joka sai pohtimaan. Kun on työuraa jäljellä vähintään 25 vuotta, on hyvä pohtia erilaisia vaihtoehtoja, jotta jaksaa eläkeikään saakka.

Liekö iskenyt neljänkympin kriisi? Kolmenkympin hujakoissa vaihdon siviilisäätyä, olisiko nyt vuorossa ammatti. Voi olla myös, että puolentoista vuoden opintovapaa toi uutta näkökulmaa, joka rohkaisi hakemaan. Tiedä häntä.

Viikon odottelun jälkeen pääsin haastatteluun ja minulle tarjottiin johtamisen opettajan paikkaa. Valituksi tulemisen jälkeen alkoi suunnaton pohdinta. Minne menisin? Mitähän nykyiset työkaverit ja ennen kaikkea tiimiläiset ajattelevat? Esimiehenä, kun olen tottunut asettamaan tiimin etusijalle. Pärjäänkö uudessa?

Vaatekomeroterapiaa

Trendikkäimmät konmarittavat, jotta ajatukset selkeytyvät. Meillä maalla puhutaan suursiivouksesta. Minulla oli kuitenkin sen verran univelkaa ja kuumeenpoikasta, että katseeni hakeutui vain vaatekomeroon.
Siinä sitten torstai-iltapäivänä istuin, särkylääkkeen voimalla, ateljeen lattialla ja lajittelin vaatteita. Vaatteet hakeutuivat poisheitettäviin ja pidettäviin. Varkain pidettävien pino jakaantui takaisin kaappiin ja tuunattaviin. Pidettävissä huomasin enemmän kiintyneeni kotelomekkoihin (KLIK), vaikka jakkuja (KLIKKLIK) tehdessä oli vierähtänyt tunti jos toinenkin.
Katseeni hakeutui vaatekomeroon.
Hieman sekavin miettein menin nukkumaan. Jahkaamiseen kyllästyneenä jätin lopullisen päätöksen tekemisen alitajunnan huoleksi. Yön aikana intuitio teki tehtävänsä ja aamulla olin varma siitä, että minun tulee ottaa tarjottu paikka vastaan.

Korjattaviakin löytyi. Kukahan lie ommellut napin takkiin niin, että se lähti irti (KLIK)?

Opettajan vanhat vaatteet

Kiitos tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteiden suunnittelemisen ja valmistamisen tutkinnonosan (KLIK) katselin pois heitettävien pinoa uusin silmin. Niinpä muutama tuhottavaksi tuomittu vaatekappale päätyikin leikkuupöydän alle odottamaan uutta tulemista.

kiertotalous esimerkki kiertotalous koulutus kiertotalous kiertotalous yritys kiertotalous blogi kiertotalous blog kiertotalous hyödyt kiertotalous innovaatio kiertotalous kuopio kiertotalous käytännössä kiertotalous kurssi kiertotalous tekstiili kiertotalous vaatteet kiertotalous vaate tekstiilien kiertotalous kiertotalous yritykset suomessa
Tuunattavia kaivelemassa

kiertotalous esimerkki kiertotalous koulutus kiertotalous kiertotalous yritys kiertotalous blogi kiertotalous blog kiertotalous hyödyt kiertotalous innovaatio kiertotalous kuopio kiertotalous käytännössä kiertotalous kurssi kiertotalous tekstiili kiertotalous vaatteet kiertotalous vaate tekstiilien kiertotalous kiertotalous yritykset suomessa
Leikkuupöydän alla on hyvä odotella.

Tuttuun tapaan, tykkäämällä meistä KLIK, saat blogipostaukset suoraan omaan uutisvirtaasi.

2 Comments

  • Melissa

    Parasta on kun voi tehdä vanhasta vaatteesta ihan uuden 🙂 Ja muuten, paras shoppailu paikka ja löytöpaikka on oma vaatekaappi.

  • Heidi Salokangas - Kaavoihin kangistumatta -blogi

    Kiitos Melissa kommentistasi, jonka kirjoitit. Olen itse asiassa yllättynyt siitä, kuinka vähällä vaivalla melkein istuvasta ja melkein oikeanvärisestä paidasta sai itselle sen oikean. Seuraavissa postauksissa tutustutaan tarkemmin siihen, mitä vanhoja vaatteita uudet luomukset söivät. Samalla pohditaan, tuliko niistä sitten oikeasti parempia.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *