PaaPiita ja yrittäjyysviikkoa

Hänellä on hyvin inspiroitava tarina kerrottavaksi. Hän aloitti yritystoimintansa käytännössä oman blogin kautta. Hän oli kiinnostunut suunnittelusta ja kankaista ja aloitti blogin pitämisen harrastuksena. Blogi sai niin paljon huomiota, että hän rohkaistui käynnistämään oman yrityksen. Nyt hän työllistää neljästä viiteen ihmistä, liikevaihto on yli miljoona euroa ja kolme neljäsosaa liikevaihdosta tulee ulkomailta. Toimintaa pyöritetään Kokkolasta, alusti Suomen Yrittäjien Järjestöpäällikkö Joona Mikkilä maanantaina  yrittäjyysviikon aluksi.

Ompelevana teekkarina tunsin salaista ylpeyttä siitä, että PaaPiin perustajan Anniina Isokankaan tarina nousi esille Lappeenrannan teknillisen yliopiston yrittäjyysviikolla. Ei ehkä se ensimmäinen paikka, missä olettaisi PaaPiihin törmäävänsä.

Yrittäjyysviikolla PaaPii oli esillä, koska Anniina Isokangas valittiin viime vuoden 2016 Nuoreksi yrittäjäksi. Nuoreksi yrittäjäksi valintaa edesauttoivat ansiot muun muassa somen hyödyntäminen osana käsityöläisperinteeseen pohjautuvaa yritystoimintaa. Tarina on mielestäni hieno juuri sen vuoksi, että on voimauttavaa nähdä, kuinka omasta intohimosta voi saada kannattavaa liiketoimintaa.

Muotoilija vs. ohjelmistoinsinööri

Nyt jo kotimatkalla Joensuuhun jäin pohtimaan sitä, että onko muotoilijoilla ja ohjelmistoinsinöörillä loppupelissä eroa. Koodari kirjoittaa ohjelman pätkän, joista muodostuu peli. Huolimatta siitä, että peleissä on juuri oikeanlaista ’äksöniä’ on sen näytettävä myös hyvältä ja sovelluttava aiotulle alustalle.

Mitäs muotoilija tekee? Piirtää lumoavan kuosin. Kuosin on toimittava aiotulla materiaalilla ja siinä on myös huomioitava kankaan valmistus- ja värjäysmenetelmät, jotta lopputulos on paras mahdollinen. Neulomossa vierailleena voin sanoa, että ihan oikeilla koneita noita kankaita näytetään värjättävän ja painettavan. Kovin teknisiltä kuulostivat myös värimäärät, sekoitussuhteet ja painoraportin teko. Molemmat puuhailevat sekä teknillisten että visuaalisten elementtien kanssa.

Loppupelissä molempien tuotoksien arvo määrätyy markkinoille ja kuluttajat tekevät päätöksen siitä, onko tuote hyvä vai ei. Palataanko pelin parin uudestaaan ja tilataanko muotoilijan uusia kuoseja?  Liian räväkkä kuosi ja valtavirrasta poikkeava peli jäävät molemmat helposti hyllylle.

Kukas se kirjoittikaan ne painokoneiden ohjelmat?