Uusimmat artikkelit
Lifestyle
- Modistitaitoja ja luovuutta: Vanhan hatun elvyttäminen ja akateemiset edistysaskeleet
Tiedätkö sen hetken, kun työpöydällä unohtunut, puoliksi valmis projekti alkaa muistuttaa olemassaoloaan ja tulee sellainen tunne, että nyt olisi oiva hetki saattaa projekti loppuun? Aloitin todennäköisesti noin pari vuotta sitten muokkaamaan vanhaa kirpputorilta löytämääni hattua itselleni uudeksi hattuksi tai päähineeksi. Purin, pesin ja ompelin sen uuteen muotoon ja kiinnitin hikinauhan. Sain myös idean siitä, millainen puetuksen haluaisin hattuun, ja muotoilin kukan terälehdetkin. Ja sitten iski modistinblokki. Maanantaina onnistuin lopettamaan työt niin ajoissa, että jäi hieman aikaa ja energiaa luovaan projektiin. Ensin ajattelin blogin kirjoittamista, mutta kirjoittajanblokki tuntui ylitse pääsemättömältä – ei oikein tuntunut olevan mitään asiaan kerrottavaa. Seuraavaksi pohdiskelin uuden vaatteen kaavoittamista tulevaan kirjontaprojektiin, mutta viikonloppuopetusten ja muutaman junassa vietetyn tunnin jälkeen tietotekniset välineet eivät juuri houkutelleet, sillä aikuisen ruutuaika tuntui olevan täynnä. Itse asiassa olisin voinut haluta kuvaamaan, mutta ei ollut valmista tuotetta kuvausvalmiina, joten silmäni osuivat alakerran pöydän kulmaan nätisti koriste-esineeksi asettuneeseen modistin päähän, jossa päähine odotti henkiin heräämistään. Toki hetken aikaa joudun etsimään kaikki 37 terälehteä leikkuupöydän alta, mutta sieltähän ne löytyivät kaikki tallessa ja hyvässä kuosissa. En vielä eläessäni ole käyttänyt kuumaliimapistoolia päähineen koristeiden kiinnittämiseen. Nyt päätin antaa periksi, sillä kukkaterälehtiä tuli päällekkäin niin monta, että neulan vieminen läpi ei onnistunut näppivoimin. Lisäksi pystyin asettelemaan terälehdet hieman vapaammin, kun en koonnut niitä oikeaoppisesti ensin kokonaisiksi kukiksi, vaan kiinnitin aina terälehden kerrallaan haluamaani paikkaan. Omat opiskeluni etenivät hieman, kun sain laitettua korjaamani abstraktin konferenssiin portaaliin ohjaajieni kommenttien pohjalta odottamaan vertaisarviointeja. Nyt vain odotellaan arvioijien kommentteja ja mahdollista hyväksyntää.
Käsityö
- Ompelumerkkien ja konekirjonnan haasteet ja ratkaisut: Inspiroiva tarinaKaupallinen yhteistyö @pfaff_suomi kanssa. Vanha klisee, mutta viimeiset viikot olen tehnyt niin paljon töitä kuin vain olen kyennyt ja hieman sairastellutkin. Siitä on sitten suora seuraus se, että harrastukset ja sivutoimiset askareet ovat jääneet vähemmälle huomiolle, kuten tämän bloginkin kirjoittaminen, ja sekös harmittaa. Toinen haaste on sitten se, että kun saa hetkisen aikaa ommella, niin kaikessa kiireessä tulee tehtyä monenmoista huolimattomuusvirhettä. Kait se johtuu siitä, että vaikka on fyysisesti läsnä, niin ajatukset ovat muualla. Varsinkin ratkojalla on tapana lipsahtaa muuten niin vakaista käsistä ja kulkea omia polkujaan, joten pääsinkin sitten ompelumerkkien ja konekirjonnan haasteita ratkomaan. Olen jo itse asiassa vuosia haaveillut kapselivaatepuvuston ja siihen liittyvien kaavojen tekemisestä, ja nyt olen oikeasti päässyt kiinni asiaan. Valitsin materiaaliksi trikoon, sillä tätä kautta on helpompi kaavoittaa pari uutta kaavaa. Hiihtolomalla, niin tosiaan jo hiihtolomalla, kaavoittelin ensimmäiset versiot t-paidan peruskaavasta ja siitä sitten muokkasin pienellä vaivalla venepääntiellisen paidan, pikeepaidan kauluksineen päivineen sekä lyhyt- ja pitkähihaiset t-paidat. Kaavoista tulikin melko toimivat, mitä toki mallimestarilta voisi odottaakin, joskin rintamuotolaskoksen paikan ja koon kanssa oli pientä jumppaa. Lisäksi totesin, että runsas rintavarustus vaikuttaa myös venepääntien asettumiseen kauniisti, joten kaavat vaativat vielä toisen, josko kolmannenkin koekierroksen. Jos kaavat osuivat jotakuinkin kohdilleen, niin ompelun kanssa oli kaikenlaista hankaluutta, enkä saanut pikeekankaasta tehtyä kaulusta istumaan niin sitten millään. Ompelin kauluksen kerran jos toisenkin ja päädyin lopulta yksinkertaiseen ratkaisuun ja leikkasin kokonaan uuden kauluksen joustinneuloksesta ilman suurempia hienouksia. Toki, sitten kun surrauttelin suorakaiteen mallista kaulusta kiinni yhdentoista jälkeen yöllä, niin onnistuin ompelemaan takakappaleeseen kunnon rypyn, ja sitä irrottaessani sain aikaiseksi vajaan kymmenen sentin viillon keskelle takakappaletta. Hetken aikaa pohdin, että heitän koko rätin roskiin ja aloitan alusta. Nukutun yön jälkeen heräsin aamulla ajatukseen siitä, että onnistuisiko viillon peittäminen jotenkin kirjomalla. Haeskelin kaikenlaista kuvion tynkää mySewnetin valmiista kuvakirjastosta, mutta en ihan löytänyt haluamaani, lähinnä viillon ison koon vuoksi. Samalla selailin myös netistä inspiraatiota siitä, millaisia kirjontoja valmiista pikeepaidoista löytyy maailmalta, ja lopulta päädyin siihen, että teksti olisi kiva. Toki nyt, kun kaulus oli valmiina kiinni, enkä hennonnut irrottaa sitä neljättä kertaa, niin ongelmaksi muodostui se, että miten teen kirjonnan kohdilleen aiheuttamatta sen suurempia vahinkoja. Sitten muistin, että viimeksi PFAFFin maahantuojan kanssa pidetyssä koulutuksessa viime keväänä harjoiteltiin, kuinka tehdään oma ompelumerkki (badge), ja niinpä päätin kokeilla, onnistuisiko merkillä viillon peittäminen. Ensin ompelin siksakilla viillon reunat kiinni paidasta, sitten mittasin viillon pituuden ja hahmottelin badgen koon soveltuvaksi. Hetken aikaa etsiskelin soveltuvaa sanaa, sillä sen piti jotenkin luoda assosiaatio ompelusta olematta kuitenkaan liian ilmeinen, ja näinpä päädyin sanaan surrurrus, joka tarkoittaa kuiskausta. Parasta tässä on, että verrattuna ostettuihin ompelumerkkeihin oma tekemälle on varmisti saman väristä ompelulankaa tarjolla, joten merkin ompelu kiinni paitaan siksakilla onnistui varsin huomaamattomasti. Vaikka matkan varrella oli haasteita, onnistuin lopulta pelastamaan paidan ja opin paljon uutta. Toivottavasti tämä tarina inspiroi myös sinua kokeilemaan konekirjontaa ja omien ompelumerkkien tekemistä! P.s. Kurkkaa täältä, kuinka parsin pienempiä reikiä toissa kesänä. Tämäkin postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä @pfaff_suomi kanssa. https://www.kaavoihinkangistumatta.louhiatar.fi/kesaloma-ja-paikkauskarpanen/
Tyyli
- Etänä ja lähellä: Kuinka Vaate 2.0 -muotigalleria syntyi Paimion muotiviikolleRakas päiväkirja! Tällä viikolla Paimion muotiviikolla kuulin sanan “innovaatio” ja jäin sitä makustelemaan. Aikaisemmin viikolla huomasin Helsingin Sanomien artikkelissa, että toimitusjohtajat ovat sitä mieltä, että suomalaisten tulisi palata etätöistä konttorille, jottei yritysten innovatiivisuus kärsi. Artikkelissa, joka on maksumuurin takana, pohdittiin myös, että innovaatiot tarvitsevat toteutuakseen kahvitaukojutustelua. Näin introverttinä koen, että pahin mahdollinen paikka jonkin uuden luomiseen tai edes uuden käytännön kehittämiseen on kahviautomaatti ja avokonttori, jossa tulee keskeytetyksi jatkuvasti. Olisi kyllä kiva tietää, kuinka monta patenttia on kahvitaukojutustelun siivittämänä keksitty ja kaupallistettu. Itse väitän, että jos innovaatiot olisivat kiinni vain fyysisesti konttorilla olemisesta, niin tämänkin viikonlopun Paimion muotiviikon Vaate 2.0 -muotigalleria olisi jäänyt toteutumatta. Koko koulutuskokonaisuuden idea kehiteltiin webinaarissa, jossa samasta alasta kiinnostuneet, ennestään toisilleen tuntemattomat, päätyivät etäryhmätyössä samaan ryhmään. Keskustelun tuoksinnassa havaitsimme, että turkulaisina opettajina meiltä voisi luonnistua yhteistyö tekstiili- ja muotialan vastuullisuuteen liittyen. Myöhemmin idea pitchattiin molempiin opinahjoihin TEAMS-avusteisesti ja suurimmaksi osaksi rahoitushakemuskin tehtiin etätyönä. Suurin osa koulutuskokonaisuuksien sisällöistä suunniteltiin etänä ja koulutuskokonaisuudessa itsessään mahdollistettiin osallistuminen myös etänä, jos oli pidemmän matkan päästä. Tekstiilialalla tämäkin on jo itsessään hieman uutta, joskaan ei mitenkään innovatiivista. Nyt kun katson tätä koulutusta noin puoli vuotta ennen sen päättymistä, matkalla on ollut muutamia haasteita, jolloin kävi mielessä heittää pyyhe kehään. Nyt olemme loppua kohden löytäneet hyvät toimintatavat. Mielestäni kasvukipujen kautta olemme saaneet tehtyä jotain uutta ja välitettyä vastuullisuustietoa myös heille, jotka eivät olisi paikalle muutoin päässeet. Tämä uudenlainen toimintamalli on vaatinut varsinkin itseltäni epävarmuuden sietokykyä, kykyä oppia ja rakentaa uusia toimintamalleja sekä luottamusta siihen, että kaikki sujuu niin kuin pitää. Paimion muotiviikon Vaate 2.0 -muotigalleria Kuluneena viikonloppuna koulutuskokonaisuuden opiskelijat järjestivät Paimion muotiviikon muotinäytöksen – Vaate 2.0 Muotigallerian. Suurin osa muotinäytöksen järjestelytöistä ja projektin johtamisesta tehtiin etänä. Itsekin tapasin asiakkaan kasvotusten vasta perjantaina aamusta, vaikka yhteistyötä on tehty jo kuukausia TEAMSIssä. Toki meillä on ollut opiskelijoiden kanssa myös lähitapaamisia halukkaille, mutta itse näytöksessäkin oli esillä asuja, joiden tekijät ovat olleet suurimman osan koulutuksesta etänä ja pääosin näyttelyn asukokonaisuudet valmistuivat kotona tai omassa ateljeessa, ei koululla läsnä ommellen. Tämä toki vaatii, että kotoa löytyy tarvittavaa osaamista ja laitteita. Ja totta on sekin, että itse näyttely vaati fyysistä paikallaoloa. Ai se innovaatio! Innovaatio mainittiin siinä kohdin ammattilaispäivässä, kun muotinäytös toteutettiin Klenbergin Tanjan idean mukaisesti niin, että mallit seisovat lavalla ja yleisö käveli lavan ympäri. Tästä yhdessä opiskelijoiden kanssa rakentui kokonaisuus, jossa yleisö pääsi koskettamaan ja puhumaan mallien tai suunnittelijoiden kanssa. Innovaatioita on eri toimialoilla hyvin erilaisia! Klassisten innovaatioartikkeleiden (mm. Cohen & Levinthal, 1990) inspiroimana olen sitä mieltä, että innovaation aikaansaamiseksi on tärkeämpää olla lähellä uuden tiedon lähteitä ja tuotantoa kuin kahvikonetta. Käy täältä kurkkaamassa muotiviikon Vaate 2.0 -muotigallerian tunnelmat Lähde Cohen, W. M., & Levinthal, D. A. (1990). Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation. Administrative Science Quarterly, 35(1), 128. https://doi.org/10.2307/2393553
Rakas päiväkirja!
Kurkista kulissien taakse – henkilökohtaisia pohdintoja, kokemuksia ja oivalluksia käsityön ja luovan matkan varrelta. Täältä löydät syvempiä ajatuksia tekemisen merkityksestä, haasteista ja onnistumisista
Ilmaiset PDF-kaavat
Ilmaiset kaavat: Aloita luominen heti! Täältä löydät Omin mitoin -kaavat ilmaiseksi PDF-muodossa. Lataa kaavoja ompeluun, kaavoitukseen ja muihin käsitöihin. Anna inspiraation viedä mukanaan!