Joensuun Eliel yllätti – Pohjois-Karjalan museon näyttelyt JOKI, Karjalan neito ja Folkfloristin kellari
Otetaan tähän väliin hetki matkailua. En ole mikään Joensuu-fani – en ole koskaan ollut. Koen kaupungin 70-lukulaisena betonimöhkäleenä ja sanoin kuvaamattoman luotaantyöntävänä. Talvella Pielisjoella ja kaduilla puhaltava tuuli saa käärimään takkia tiukemmalle ja haaveilemaan kuumasta kaakaosta takan edessä. Ja kyllä meillä tuulee heti, kun pakkaset hellittävät edes hieman. Lisäksi lunta…
Ystävänpäivän tilkkuliina – helppo sydänkaitaliina kierrätyskankaista juhlapöytään
Järjestimme ystävänpäivänä pienet kutsut. Olin jo kaavaillut laittavani pöydälle valkoisen, kuosiinkudotun ja ylellisen puuvillasatiinisen juhlaliinan. Näin sieluni silmin, kuinka kynttilän liekki saisi liinan hohtamaan. Menin liinavaatekaapille. Otin liinan esiin. Kostutin sen silitystä varten. Silmäni osuivat punaviinin jättämään harmaaseen tahraan. Hetken pohdin, saisinko tahran piilotettua jotenkin. Päätin kokeilla vielä pesulaa ennen…
Kirjoittamisen rohkeus: käsityöt ja unelma omasta kirjasta
Näin Runebergin päivän kunniaksi on tehtävä paljastus. Jo marraskuussa kirjoitin (KLIK), kuinka kirjoittaminen ja käsityöt ovat kulkeneet pitkään rinnakkain. Tänä vuonna tulee kymmenen vuotta täyteen tätä rakkautta – käsi kädessä kulkien. Samalla huomasin pohtivani, että on vaikea hahmottaa polkua, jota haluaisin seurata jatkossa. Tarkemmin mietittynä huomasin, ettei kyse ole halusta…
Kullervon tarinan Hollywood-puvustus pyyhkii pois karjalaisen kirjontaperinteen
Rakas päiväkirja! Leikkiessäni viime viikot oman elämäni kirjailijaa rupesin eilen pohtimaan sitä, kuinka Kalevala: Kullervon tarina onnistui pilaamaan Kalevalan. Tällä tarkoitan siis sitä, että elokuva onnistui mitätöimään Suomen kansalliseepoksen pohjalla olevan savolaiskarjalaisen käsityöidentiteetin. Tekemään siitä keskiajalle sijoittuvan, massaformaatilla tehdyn isä–poika-tarinan, joka olisi voitu kuvata muuallakin kuin Bomballa, Nurmeksessa. Näin ompelevana ihmisenä…
