Modistitaitoja ja luovuutta: Vanhan hatun elvyttäminen ja akateemiset edistysaskeleet
Tiedätkö sen hetken, kun työpöydällä unohtunut, puoliksi valmis projekti alkaa muistuttaa olemassaoloaan ja tulee sellainen tunne, että nyt olisi oiva hetki saattaa projekti loppuun? Aloitin todennäköisesti noin pari vuotta sitten muokkaamaan vanhaa kirpputorilta löytämääni hattua itselleni uudeksi hattuksi tai päähineeksi. Purin, pesin ja ompelin sen uuteen muotoon ja kiinnitin hikinauhan. Sain myös idean siitä, millainen puetuksen haluaisin hattuun, ja muotoilin kukan terälehdetkin. Ja sitten iski modistinblokki. Maanantaina onnistuin lopettamaan työt niin ajoissa, että jäi hieman aikaa ja energiaa luovaan projektiin. Ensin ajattelin blogin kirjoittamista, mutta kirjoittajanblokki tuntui ylitse pääsemättömältä – ei oikein tuntunut olevan mitään asiaan kerrottavaa. Seuraavaksi pohdiskelin uuden vaatteen kaavoittamista tulevaan kirjontaprojektiin, mutta viikonloppuopetusten ja muutaman junassa vietetyn…
Tunteikas viikko Turussa: Vastuullisuutta ja luovuutta
Rakas päiväkirja! Tämä oli taas jotenkin tunteita herättävä viikko. Olen toisaalta saanut tehdä jotain, mitä rakastan, ja toisaalta juuri se vie taas hetkeksi eroon. Turkuun paluussa on kyllä aina jotain kiehtovaa, siitäkin huolimatta, että perjantaina tuli vettä melkein vaakasuoraan ja takista sai pitää ihan kunnolla kiinni. Pitää elää niin kuin opettaa, ehkä Meillä on näissä hankkeissa puhuttu viime aikoina paljon sekä tekstiili-, muoti- ja pakkausalan markkinoinnin ja alihankintaketjujen vastuullisuudesta, joten jostain syystä tulee nyt kiinnitettyä entistä enemmän huomiota siihen, mitä itse tekee ja missä se vastuullisuus näkyy itsellä, jos näkyy. Siitäkin huolimatta, että minulla on nyt auto täällä päässä, käytän paljon joukkoliikennettä tai kävelen. Toki kaikki on parin kilometrin säteellä,…
Kirjoitanko vai ompelenko?
Se ois’ taas se aika vuodesta, kun osoitetaan oma osaaminen ja kädet hikoavat. Havaittavissa on myös eräänlaista sijaistoimintaa. Järjestelen paikkoja huushollissa ja suoristan maton hapsut. Diplomityön stilisointikin kuulostaa houkuttelevalta. Kirjoitanko yrittäjyyskasvatuksesta vai ompelenko? Ompelenko vai kirjoitanko? On siis hetki, kun osoitetaan osaaminen osana vaatetusalan ammattitutkintoa. Huhti-toukokuun näyttönä on jakun ja housujen valmistaminen asiakkaalle. Ihan alkeista siis lähdetään. Peruskaava, josta kuositellaan asiakkaan haluama malli ja tehdään sitten kaavat saumanvaroineen. Tehdään ompelujärjestys ja tekniikkakuvat. Ommellaan koevaate, sovitetaan ja muutetaan kaavoja tarvittaessa. Leikataan päällis- ja vuorikankaat, liimataan tukikankaat. Ommellaan millintarkasti. Toukokuun viimeisellä viikolla on sitten deadline. Kuten näkyy, tänään en ommellut enkä kirjoittanut, vaan harrastin piirtämistä. Oheistettuna on tunnelmakuva työn alla olevasta malleista.…
