neulomiinen,  Rakas Päiväkirja!,  Vastuullinen ompelu

Tiesitkö, että nykyään kallis hinta ja laatu eivät aina kohtaa?

Rakas päiväkirja! Viimeiset kaksi viikkoa ovat kuluneet aivan hujauksessa. Aina täällä maalla ollessa yritän maksimoida mahdollisuuksien yhteisen ajan ja tasapainottaa tämän oman tekemisen niin, että jaksaisin vielä työpäivän jälkeen keskittyä siihen, mitä toisella on sanottavaa. Kun on monta rautaa tulessa niin tätä joutuu aina ihan suunnittelemaan – introverttinä voisin uppoutua tuntikausiksi oppimaan uutta ja nysväämään jotain. Niinpä tietoisesti rajoitan myös näitä omia aktiviteetteja ja yritän puuhailla alakerran ateljeessa, silloin kun olen yksikseni. Hieman päätökseni hidastaa asioiden etenemistä, mutta nyt viikonloppuna pääsin pitkästä aikaa edistämään omia projekteja, ja siitä päästäänkin sitten viikon asiaan – kun hinta ja laatu eivät kohtaa.

Villalangan hinta ja laatu

Ensimmäiseksi koneulontaan liittyen. Ostin jo kesällä ihanan ohuen (light fingerin) villalangan, josta haaveilin tekeväni luksustyyppisen pitsineulekaulahuivin 100 % suomalaisesta villasta. Nyt kun ensimmäiset yöpakkaset on nähty oli aika tarttua toimeen. Hetkisen opeteltuani pitsikelkan käyttöä ja löydettyäni neulekoneesta sopivan mallin, joka sopi hyvin meidän estetiikkaan, aloin neulomaan itse tuotetta onnistuneen mallitilkun jälkeen. Kaulahuivi onnistuikin ensimmäiset kymmenet sentit oikein hyvin, jonka jälkeen alkoivat ongelmat, joka näkyi niin, että silmukat tippuivat läppäneuloilta. Hetken yritin asetella painoja ja nostella karanneita silmukoita. Lopulta totesin homman melko mahdottomaksi, sillä silmukoiden kerääminen niin, että pitsikuvio olisi samanlainen joka paikassa, rupesi muistuttamaan korkeampaa matematiikka.

Aloitin työn vielä kertaalleen, mutta ongelma tuntui toistuvan aika nopeasti uudelleen. Lisäksi yksisäikeinen ja hieman löyhäkierteinen lanka kului melko nopeasti, joten jouduin antamaan pitsineuleesta periksi. Ja palamaan perusasioiden äärelle, jotta en olisi tuhonnut lankaa ihan lopullisesti ja jäänyt ilman kaulahuivia. Joskus on vain annettava periksi, jotta ei tule tuottaneeksi jätettä turhaan.

Sitten, kun lopulta sain huivin valmiiksi ja pesin sen huomasin, että langasta nousi esille edelleen piilossa olleita korren pätkiä, joita olin kerännyt pois jo kun olin vyyhdistä kerinyt kerijälaitteella kauniin kakkumaisen kerän. Jos siinä vaiheessa marmatin, että miten voi olla, että langassa, joka maksaa 13.90 € / 50 g on korrenpätkiä. Luulin siis saaneeni kaikki pois, mutta en ollutkaan vaan niitä löytyi juuri sen verran, että vaativamman pitsikuvion tekeminen ei onnistunut neulekoneella. Nyt on varmasti ihan ensimmäinen ja viimeinen verta, kun tuen kyseistä Pohjois-karjalaista tuottajaa.

Ompeleiden hinta ja laatu

Toinen samanmoinen fiilis tuli, kun korjasin nuorelle ratsastajan alulle ratsastukseen tarkoitettua kevyttä toppatakkia. Takki oli ostettu vuosi sitten ratsastusalan johtavilta messuilta Suomesta. Ensimmäiseksi vaatteesta roikkui paljon irrallisia langanpäitä, joita ensitöikseni leikkasin pois – toki langat ovat voineet tulla käytössä, mutta epäilen. Toiseksi vaatteesta oli hyvin ilmastoidut kainalot, kun ompeleet olivat ratkeneet. Todennäköisen syy hyvään ilmastointiin on se, että vaate oli ommeltu liian pitkällä pistolla (3.75 – 4 mm), eli tikki ei juuri jousta käytännössä. Korjasin ompelemalla vakio 2.5:lla. Nyt jos valmistaja tai jälleenmyyjä olisi asiaa ajatellut vaatteen loppukäytön näkökulmasta, niin olisi hoksattu, että ratsastajan käsien liikelaajudet ovat aika suuret, jolloin juuri kainalon kohta johtuu suurimmalle rasitukselle.

Ja nämä olivat siis ylimääräisiä korjauksia, joita tein, sillä vaate tuli korjattavakseni juuri sen takia, että takana olevan halkion sauma oli lähtenyt purkautumaan aiotussa käytössä eli ommel oli antanut periksi. Lienee nyt sanomattakin selvää, että rasitukseen joutuvan sauman kohdalla pitäisi olla joko tukiommel tai muu tuki, joka jakaisi aiheutuvan rasituksen tasaisesti ja pidentäisi näin vaatteen käyttöikää. Ompelin sauman ja lisäsin tukirakenteen. Ja tämäkin takki oli ns. keskihintainen takki (n. €€€), jota käytettiin siinä käyttötarkoituksessa, johon se oli tarkoitettu.

Milloin sinä olet saanut tuotteen, jossa laatu ei vastannut hintaa ja toiminut aiotussa käyttötarkoituksessa?

3 Comments

  • Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra

    Itse asiassa olen jo menettänyt uskoni siihen, että hinta takaa laadun. Välillä halpistuote on kaikin puolin laadukas ja kestävä, ja taas kallis tuote osoittautuu täydelliseski flopiksi sekä laadussa että kestävyydessä.

    PS Yritin käyttää kommentoidessa copy-paste toimintoa ja huomasin, että se on oetttu pois käytöstä blogissasi. Miksi? Esim. puheestä tekstiksi ohjelmistojen käyttäjät eivät pääse kommentoimaan, jos ei voi liittää tähän kentään tekstiä toisesta ohjelmasta.

  • Heidi

    Kiitos kommentistasti Nadine. Juuri näin hinta ei aina ole laadun tae, joten laadukkaan vastuullisen tekstiilituotteen tunnistaminen edellyttää usein jonkinlaista materiaali- ja tekniikkatietämystä, jos siis haluaa pelata varman päälle ja silloinkin voi astua harhaan.

    hmmm… käsittääkseni liittämisen ei pitäisi olla kielletty, mutta blogi itsessään on kevyesti suojattu niin, ettei kuvien ja tekstien kopiointi onnistu ihan helposti. Tämä puolestaan johtuu siitä, että täten pystyn edes hieman kontrolloimaan, minne ottamani kuvat ja ohjeet päätyvät käytettäväksi ilman oikeita lähtöviitteitä. Sinänsä ideoitahan ei voi suojata, mutta josko suora kopiointi olisi hieman vähäisempää.

    Ainakin näitä meidän brändejä (Kaavoihin kangistumatta ja Omin mitoin) tuntuu aina välistä päätyvän mm. erilaisten kansalaisopistojenkurssien ja vastaavien nimiin ilman, että meillä olisi näiden kurssien kanssa mitään tekemistä, ja niitä sitten aina huomatessani pyydän poistamaan käytöstä, joten tästä syystä olen myös suojaillut tätäkin blogia.

    • Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra

      Ai nyt selvisi tämä msyteeri. Senpä takia oikean hiiripainikkeen toiminnot ovat estetty. Se voi toki vaikuttaa hieman kommenttien määrään, koska aika monella on tapana kommentoida vaikkapa puheesta-kirjoitukseen ohjelmistojen kautta. Mutta ymmärrettävä se on, että pakko on suojautua jollain tavalla. Se on todellinen ongelma, että omat materiaalit lähtevät kiertämään maailmaa tuosta vain.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *