Olinko sittenkin se koira, johon kalikka kalahti?
Ihmettelin aattona samaan seuraan sattuneille kylänmiehille ja -naisille, että mikähän on minuun mennyt, kun suustani tipahtelee, milloin mitäkin totuuksia. Ei sen olisi niin väliä jos tipahtelisi pieniä ja sieviä sammakoita, mutta kun loikkii rupikonnia. Kiitos vain kaikille kuuntelijoille 😉 Onni on valmiit näyttötyöt. Pehmeä ja helppohoitoinen lapsen mekko on myynnissä…
Aina ei tiedä, minne tie vie
Aina ei tiedä, minne tie vie. Lapsena halusin käsityönopettajaksi. Elämä vei, haave jäi. Viime keväänä, kun pohdin tulevaisuuden työkuvioita yllätyskäänteiden jälkeen (KLIK), otin yhteyttä kansalaisopistoon. Nyt olisi tarjolla syksyllä valmistuva ompelijakisälli, jolla on suoritettuna opettajan pedagogiset opinnot sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot. Ompelijakisällin pukeutumisneuvontaa Syksyisen ideariihen jälkeen saimme suunnittelijaopettajan kanssa…
Korvataanko akat hirvillä? -pohdintaa nahkamekossa
Itä-Suomessa on sanonta, että taivaltaa sataa vanhoja akkoja helmat korvissa. Nyt täytyy todeta, että akoista harvemmin kuulee puhuttavan meillä. Lisäksi vastuu jää täysin sanojalle, jos erehtyy parisuhteen kauniimpaa osapuoltaan akaksi kutsumaan. Pohjanmaalla murre on toinen, joten siellä ei saa ympäri korvia, jos nyt sattuu lipsahtamaan. Niihin hirviin Viime viikko…
Paluu todellisuuteen
Vuosi sitten pohdimme monta kuukautta uuden blogin perustamista. Sattui vielä samaan aikaan mukava blogihaastekin vastaan ja löytyi se oma lokero Blogistaniaan (KLIK). Tavoitteetkin olivat kuluneelle vuodelle selkeät: molemmat tutkintopaperit taskuun, opintovapaalta takaisin töihin. Lisäksi tavoitteena oli kirjoittaa viikoittain. Paluu arkeen Nyt on jotenkin toisin. Ei oikein tiedä, mistä kirjoittaa. Se…
Onni on haikeutta ja housuja
Olemme tässä kiireisen viikon keskellä pohtineet, että mistä se onni koostuikaan. Onni on yhdessä ja yksin tekemistä. Joskus se on niin tuttua ja turvallista, että sitä ei huomaa. Onni on kuuma kahvi ja valmiiksi keitetty aamupuuro, niitä arjen pieniä hetkiä. Luonnoksia mekkoa varten Onni on haikeutta Välistä onni on haikeutta…
Pakkopullaa aamupuuron kaverina
Olen tässä melkein jokaisena aamuna kirjoittanut tunnin diplomityön johtopäätöksiä ennen töihin lähtöä. Täytyy kyllä todeta, että onhan se sellaista pakkopullaa aamupuuron kaverina. Vielä kertaalleen silmäillä jo kirjoitettua yhdeksääkymmentä sivua. Miettiä, että mitenkä minä tämän vielä kerron uudelleen ja uusin sanoin. Pohtiakin pitäisi osata ja suhteuttaa analyysin tulokset jo tehtyihin tutkimuksiin.…
Mustaa valkoisella
Sanotaan, että ryppyisissä lakanoissa onni asustaa. Meillä asustaa aineskin lehmä ja välistä koirakin. Liekö kellään samanlaista ongelmaa? Koiruus on kyllä kärppänä paikalla, kun silmä välttää. Äitienpäivänä Lakanat ovat ihan omaa ompelu, jo keväältä valmistuivat näppärästi äitienpäiväksi. Lakanat olivat sinänsä palkitsevia ommeltavia, että kangasmetrit vajuivat ja mieli lepäsi tasaisen nakutuksen tahdissa. Kangas…
Kumpi on lopulta tärkeämpää uusi kolttu vai parisuhde?
Siinä se viikko vilahti. Keskiviikkona oli ensimmäinen työpäivä. Päivä sujahti ohi uusia ihmisiä kätellen ja käytännön asioita hoitaessa. Mistä ovesta kuljetaan? Missä on taukotila ja istumapaikka? Kävi illalla mielessä, että kirjoittaisinkin kuulumisia. Jännityksen purkautuminen ja uudet asiat väsyttivät kuitenkin sen verran, että kallistin pääni pieluksille ennätys aikaisin. Pieni siirtolapuutarha Torstai-iltana…
Saatat pitää myös näistä!
Vastuullisuustieto muoti- ja tekstiiliteollisuudessa väitöskirjatutkijan viikko: Viikon kohokohdat ja kommellukset
Mainos @pfaff_suomi Nostalginen joulu ja konekirjontaa vanhoista lakanoista
Mainos Turku AMK Green marketing ja vastuullinen laadunhallinta: Oppimisen ja yhteistyön matka
Helman kääntöä ja pohdintaa blogin tulevaisuudesta
Lauantaina selättelin iskemättömän kankaan kammoa. Kuinka se voikaan olla, niin vaikeaa leikata näyttökangasta? Haastavalta se, joka tapauksessa tuntui, vaikka kuinka olin koeversion ommellut ja sovitellut. Esivalmistelut Kun sain ensimmäisen kappaleen leikattua, niin kappale toisensa perään valmistui. Tutulla rutiinilla sain leikattua ja kiinnitettyä tukikankaat liimaprässillä. Tukikankaat on muuten leikattu samoin periaattein…
Kirjoitanko vai ompelenko?
Se ois’ taas se aika vuodesta, kun osoitetaan oma osaaminen ja kädet hikoavat. Havaittavissa on myös eräänlaista sijaistoimintaa. Järjestelen paikkoja huushollissa ja suoristan maton hapsut. Diplomityön stilisointikin kuulostaa houkuttelevalta. Kirjoitanko yrittäjyyskasvatuksesta vai ompelenko? Ompelenko vai kirjoitanko? On siis hetki, kun osoitetaan osaaminen osana vaatetusalan ammattitutkintoa. Huhti-toukokuun näyttönä on jakun ja…
