Mainos Toika: Blogitauko teki hyvää – mitä kesän tauko opetti kirjoittamisesta ja luovuudesta
Miksi pidin blogitauon? Ehkä joku ehti jo huomata, ettei uusia blogikirjoituksia ole ilmestynyt tavalliseen tahtiin. Tämän kesän blogitauko ei ollut suunniteltu, vaan se syntyi tarpeesta pysähtyä ja palautua kiireisen kevään jälkeen. Tämä kesä on ollut erilainen. En ole päässyt kirjoittamiseen kunnolla kiinni, sillä päätin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan – ehkä…
LUMO 2026: Kymmenen vuotta hylättynä ollut kasvimaa herää jälleen eloon
Mihin se aika oikein hujahtaa? Juuri pohdin, että ihan äskenhän kerroin tästä LUMO2026-projektista, mutta siitäkin on hujahtanut jo useampi viikko. Toki täällä korkeammilla kasvuvyöhykkeillä ei keväällä ole ollut samanlaista kiirettä kuin esimerkiksi Turun seudulla. Kävimme vappuviikolla pienellä puutarhakierroksella Turussa, ja voi kuinka paljon kaikkea ihanaa olisikaan tehnyt mieli ostaa. Tosiasia…
Kirpputorilöytö Turun keväässä
Olen jo kymmenen vuotta seurannut vaikuttajien blogigenreä ja pohtinut, miksi esiteltävien vaatteiden ja asusteiden täytyy lähes aina olla uusia — kaupasta ostettuja tai ainakin itselle uusia kirpputorilöytöjä. Vaatteet nähdään kerran, minkä jälkeen ne katoavat kuvastosta lähes kokonaan. Eihän kukaan meistä enää oikeasti osta tai valmista vaatetta vain yhtä videota tai…
Äitienpäiväruusut uuteen ruukkuun – näin saat kukat kestämään pidempään
Tiesitkö, että kaupasta ostetut ruukkukukat kannattaa usein istuttaa uudelleen? Muistin sen taas äitienpäiväasetelmia tehdessäni. Kun otin äitienpäiväruusut pois muovisista ruukuistaan, ne olivat aivan täynnä juuria, joten uudelleenistutus oli todella tarpeen. Haaveilin joskus, että istuttaisin jokaisen saamani äitienpäiväruusun kukkapenkkiin. Jostain syystä en ole koskaan saanut sitä tehtyä, mutta ajatus on silti…
Miltä tutkimustyö oikeasti tuntuu?
Rakas päiväkirja! Vappuna, kun painoin teekkarilakin päähäni, olin ensimmäistä kertaa oikeasti ylpeä siitä, että voin sen tehdä. Tähän asti olen jotenkin häpeillyt sitä. Nyt jokin oli toisin – en vain aivan tiedä, mikä. Täytyy kyllä todeta, että viime loka–marraskuussa, kun katsoin tulevaa kalenteriani näiden kirjoitusten osalta, tunsin kasvavaa pakokauhua. Edessä…
LUMO 2026: Kesä pihamaalla – vastuullisuus käytännössä
Tuossa taannoin, kun sain kasveilla stailaamisen tutkinnon osan valmiiksi. Minulle esitettiin kysymys, että mahtaisiko olla jotain kurssia, joka saisi rouvan innostumaan puutarhanhoidosta. Myönnän, että osui ja upposi – en ole mikään puutarhaihminen, ja voin miltei vannoa, ettei minusta sellaista tule – ikinä. Kuten arvata saattaa, kun tätä postausta nyt kirjoitan,…
Kuvaessee: Kirjoitusmaratonista kevääseen
Tällä viikolla oli jälleen yksi määräaika kahdelle artikkelille, joita olen hionut jo vuoden verran. Palautan tekstin vertaisarviointiin, saan kommentit takaisin ja kirjoitan uudelleen. Väitöskirjan kirjoittaminen ei ole sprintti vaan maraton, jossa kirjoittamiskunto ja stilisoinnin taito joutuvat koetukselle yhä uudelleen. Perjantaina sain viimeisimmän artikkelin valmiiksi hieman kahdeksan jälkeen illalla. Sen jälkeen…
Kuvaessee: Sunnuntai-ilta, salamavalo ja sininen neule
Sunnuntai-ilta on hiljainen hetki ennen uuden viikon alkua. Keittiössä keitän iltateetä, pesen viimeiset kupit ja samalla harjoittelen salamavalon käyttöä. Sivutoimisen kirjoittajan arjessa sisältö syntyy siellä, missä elämä tapahtuu – usein kotona, villatakki päällä ja kamera kädessä. Tällä kertaa päälläni on itse koneneulottu sininen jakku. Se syntyi rivi riviltä neulekoneella ja…
Kuvaessee: Iltapäivä sumuisessa Turussa
Saatat pitää myös näistä!
Joensuun Eliel yllätti – Pohjois-Karjalan museon näyttelyt JOKI, Karjalan neito ja Folkfloristin kellari
Kesälomakuplasta paluu arkeen: Moottoripyöräreissu, käsityöprojekteja ja väitöskirjatyötä
Vastuullisuustieto muoti- ja tekstiiliteollisuudessa väitöskirjatutkijan viikko: Viikon kohokohdat ja kommellukset
Turun kasvisruoka huipussaan: Taidon KasvisPro-menu ja kokemuksia Turun ravintoloista
Luulen, etten ole ihan vastikään kirjoittanut Turun upeista ruokapaikoista. Olen kollegoille ja tuttaville hehkutellut sitä, että Turun ravintolat ovat nostaneet riman niin korkealle, että kun käy muualla syömässä, kehujen saaminen minulta on melko hankalaa. Tosin tässä on myös selityksenä se, että täällä, kun vietetään yhteistä aikaa, tulee käytyä ajoittain niissä…
