Pitääkö pukeutua oman värivuodenajan mukaan?

Oli taas se aika vuodesta, kun sain tuoda väriä loppusyksyn alkavaan harmauteen pitämällä Omin värein -värikurssin Joensuun seutuopistolla.

Kursseilla on vuosien varrella usein pohdittu, pitääkö värianalyysissä löydettyjä, oman värivuodenajan mukaisia sävyjä noudattaa orjallisesti ja väriviuhkaa heiluttaa ostoksilla. Ei tarvitse, ei.

Olen aiemmin kirjoittanut myös pukeutumisneuvonnasta ja värianalyysistä.

Meillä jokaisella on omanlaisemme tyyli-ihanteet, joihin samaistumme tai haluamme samaistua. Joissakin töissä tai tehtävissä voi olla käytössä valmis työasu tai univormu, ja silloin sillä mennään. Välillä musta taas on vain se juttu, johon pukeutuu, kun siltä tuntuu.

Värianalyysi ei määrää omaa tyyliä

Meillä on inhokki- ja lempivärejä. Jos jokin väri tuntuu melkein saavan voimaan pahoin, ei itseään ainakaan vapaa-ajalla tarvitse pakottaa muottiin, joka tuntuu epämieluisalta. Toisaalta oman mukavuusalueen ulkopuolelle voi välillä vähän kurkistaa. Ehkä kaapista löytyy uusi paita värissä, joka saa silmät tuikkimaan.

Tärkeintä on ymmärtää, mitkä värit saavat meidät tuntemaan olomme itsevarmaksi ja luottavaiseksi — omaksi parhaaksi itseksemme.

Miten väriviuhkaa voi käyttää vaateostoksilla?

Omien värien käyttäminen voi olla hankalaa jo siksi, että ruudulla tai kaupassa vaatteita, kankaita tai lankoja selaillessa sävyt eivät näytä samanlaisilta kuin luonnossa. Paljon riippuu siitä, miten ja missä valossa kuva on otettu tai vaatetta katsot. Oma värimuistini on ainakin varsin huono. Siksi kauppaan on hyvä ottaa mukaan sävyjä, joiden tietää olevan viileitä tai lämpimiä. Niiden avulla voi verrata valitsemaansa vaatetta myös kaupan valaistuksessa.

Vuosienkin jälkeen mukanani kulkee väriviuhka laukussa, jotta voin nopeasti tarkistaa, miltä jokin sävy näyttää. Käytännössä siis asetan väriviuhkan vierekkäin vaatteen kanssa. Harmikseni huomasin, etteivät kaikki viuhkan sävyt olleet aivan oikein, varsinkaan viileissä väriperheissä eli talvessa ja kesässä. Erityisesti punaisten joukkoon oli eksynyt kellertäviä sävyjä.

Olin epäillyt joitakin niistä vuosia sitten, mutta ajattelin, että ammattilaiset kyllä tietävät. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan sen verran, että ostin keväällä värianturin. Skannasin sillä sekä käyttämiäni kankaita että väriviuhkoja ja huomasin, että parantamisen varaa oli. Käytännössä tarkistin, taittuiko värissä enemmän keltaiseen vai siniseen.

Olen aiemmin kokeillut myös tekoälyä apuna värianalyysissä.

Tästä voi ottaa opiksi sen, että jos jokin ei tunnu oikealta, asiaa kannattaa tarkastella uudelleen. Nykyään kuljetan värianturia mukanani ja tarkistan sillä varsinkin lankoja ostaessa nopeasti, onko sävy viileä vai lämmin. Se on vähentänyt hutiostoksia huomattavasti. Vähitellen vaatekaappiini onkin kertynyt kavalkadi värejä, jotka tuntuvat sointuvan hyvin yhteen.

Olen kirjoittanut myös vaatekaapista, joka ei toimi.

Värianalyysissä istuvuus tulee ensin

Kurssilla kerron opiskelijoille, että tärkeintä ovat istuvat vaatteet, jotka eivät kiristä mistään. Sen jälkeen voi katsoa, taittuuko sävy viileästi siniseen, kuten talven ja kesän väreissä, vai lämpimästi keltaiseen, kuten kevään ja syksyn väreissä. Usein tämä jo riittää.

Jos haluaa pohtia pidemmälle, voi tarkastella myös värien tummuusastetta. Meidän oma värityksemme on yksilöllinen: toisilla se on tummempi, toisilla vaaleampi. Silloin myös vaatteiden sävyjä voi arvioida tämän mukaan.

Väriviuhka ei sisällä kaikkia sinulle sopivia värejä

Värikonsultin testihuiveista tai mukana kulkevasta väriviuhkasta ei löydy kaikkia juuri sinulle sopivia värejä. Niissä on vain joitakin sävyjä, joihin voi verrata muita värejä — erityisesti niiden viileyttä tai lämpimyyttä. Muutamaa poikkeusta, kuten oranssia ja mustaa, lukuun ottamatta lähes jokaisesta väristä löytyy yleensä jokaiselle sopiva sävy.

Joskus inhokkiväriksi on vuosien varrella valikoitunut juuri se sävy, joka ei tunnu itselle sopivalta. Sitten alkaa inhota koko väriä. Vaikka omasta väriviuhkasta ei löytyisi oranssia, sitä voi silti käyttää hieman kauempana kasvoista. Tai lempivärisen huivin voi sitoa laukun kahvaan. Näin se kulkee arjessa mukana.

Onko sinulla lempiväri, jota ei löydy omasta väriviuhkastasi? Miten olet löytänyt sille paikan pukeutumisessa? Kerro kommenteissa!