Mites siinä 2017 haasteessa kävikään?
Reading Time: < 1 minuteSiinä se vuosi pyörähti, joten on aika katsoa, miten suunnitelmat toteutuivat. Kuten jo perjantaina mainitsin, yhtenä innoittajana toimi Vuosi väriterapiaa -haaste. Haasteessa valittiin jokaiselle kuukaudella oma värinsä, josta sitten kyseisenä kuukautena tuli postata. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, etteivät kaikki suunnitelmat toteutuneet ihan alkuperäisinä. Muutama vastoissa virunut kangas valmistui kuitenkin vaatteeksi ja uudeksi tuttavuudeksi löytyi nahka. Tummansinisessä tammikuussa valmistui liituraitahame ja jakkuun lisättiin kahviaroamia (lue alkuperäinen postaus tästä). Tummanharmaana helmikuuna suunniteltiin mohairsekoitteista villakangastakkia (lue postaus tästä), kuvaamaan kerittiin vasta maaliskuussa (KLIK). Suklaanruskea talvitakki irtovuorelle valmistui huhtikuulle KLIK). Viininpunainen huhtikuu taitteli nutturan tiukalle ja toi puvustoon trikoopuseron toukokuussa KLIK). Vihertävän/kellertävä toukokuu valmistui hameeksi kesäkuussa (KLIK). Valkoisesta kesäkuusta tuli mustavalkoinen…
Paluu todellisuuteen
Reading Time: 2 minutesVuosi sitten pohdimme monta kuukautta uuden blogin perustamista. Sattui vielä samaan aikaan mukava blogihaastekin vastaan ja löytyi se oma lokero Blogistaniaan (KLIK). Tavoitteetkin olivat kuluneelle vuodelle selkeät: molemmat tutkintopaperit taskuun, opintovapaalta takaisin töihin. Lisäksi tavoitteena oli kirjoittaa viikoittain. Paluu arkeen Nyt on jotenkin toisin. Ei oikein tiedä, mistä kirjoittaa. Se kuuluisa tyhjän paperin kammo tuli kutsumatta kylään. Kun eräänä kynttilöiden valaisemana (lue: sähköttömänä) iltana pohdin tätä kirjoittamisen vaikeutta, hoksasin että kyse on jostakin muusta. Kyse on siitä, että olen palannut takaisin normaaliin elämään. Olen palannut normaaliin työssä käyvän ihmisen arkeen. Arkeen, jota olen paennut viimeiset kymmenen vuotta, kun olen tavoitellut akateemista loppututkintoa. Joulua edeltävänä keskiviikkona saavutin tavoitteeni.…
Aika nauttia tehdystä työstä
Reading Time: 2 minutesOlen ollut touhukas kuluneina viikkoina, että tällä viikolla oli aika nauttia tehdystä työstä. Kävin hakemassa perjantai-iltana ammattitutkintotodistukseni Kuopiosta. Täytyy todeta, että hujahtivat 675 päivää nopeasti. Viimeiset 192 päivää tätä on tehty päivätyön ohessa. Ainoat kerrat, jotka saivat pohtimaan tekemisen mielekkyyttä olevat ne hetket, kun näyttövaatteet aiheuttivat päänvaivaa. Ensimmäiseen näyttöön ompelin ensteksistä työhousut tallimaailmaan, toiseen housupuvun villakankaasta (KLIK) ja kolmanteen kierrätysnahasta mekon (KLIK). Sinne ne päivät hujahtivat, poronnahkamekko on itse suunniteltu, kaavoitettu ja ommeltu. Musta joutsen Kuten aikaisemmin todettua (KLIK), ompelemaan ajauduin pitkäveteisen luennon sivutuotteena. Ei sinänsä hassumpi tapa ajautua uusiin opintoihin, sillä insinööriksi aikanaan päädyin vedonlyönnin seurauksena. Ei ollut kauppaoppilaitoksessa tarpeeksi matematiikkaa, joten kehottivat kaverit hakemaan insinööriopintoihin.…
Tällekin viikolle mahtui monta juttua
Reading Time: 2 minutesJos viime viikko oli sulavaliikkeinen, niin tällä viikolla touhuttiinkin jo rivakasti. Tänään viimeistelen asiakkaan joustocollege mekon. Perjantain etäpäivän vietin junassa matkalla Helsinkiin, sillä kävimme ostamassa lakeerinahkaa läppärilaukkua varten lauantaina. Aikaisemmin viikolla itsenäisyyspäivänä kanttasin asiakkaalle myyntiin menevän maton. Kyseessä oli räsymatto, joten oli aivan milleistä kiinni, että onnistui koko ompelu. Oli se vaan hyvä, että aikoinaan jäi yhdestä huutokaupasta käsiin sekalainen setti koneita. Luotto Pfaff 461-6 nakutti tasaisella tikillä kantit mattoon. Samalla koneella ompelin myös nahkalaukun useat kerrokset. Uudemmissa koneissa ei projektit mahtuneet edes paininjalan alle. Poronnahkaisen nahkamekon (KLIK) jämäpaloista syntyi laukku itselle (laukun alkuperäinen ohje löytyy täältä). Viikon projektina oli kotimaisesta kuosista asiakkaalle mekko. Kun kuvasin asiakastyötä,…
Jouluksi punaista ja mustaa
Reading Time: 2 minutesJos toissa viikko oli rauhallinen, niin viime viikolla asia korjaantui. Oli oikeita töitä ja näitä alakerran ateljeessa tapahtuvia omia töitä. Lisäksi kirjoitin alkuviikosta paikallislehteen jutun Valkyrian designistä. Kävin myös tutustumassa paikallisen vaatetusliikkeen tarjontaan (jutut löytyvät täältä KLIK ss. 18-19). Kerkesin vielä työpaikan pikkujouluihin perjantaiksi. Suomi 100 juhlien ansiosta laskeutui pikainen mekon helmanlyhennys leikkuupöydälle, joten pääsin juhlista kotiin ajoissa. Sunnuntai-iltana sain kaavat piirrettyä myös asiakkaan trikoomekkoon. Aina välistä sitä miettii, että mitä järkeä tässä kaikessa touhuamisessa on. Eikä siinä aina varmaan olekaan, mutta eikös joutavalla pidä olla sitä jotain. Joskin tuossa ateljeen asiakkaalle tänään totesin, että käsillä tekeminen tekee onnelliseksi, että siksi näitä juttuja teen. Joskus…