Rakas päiväkirja! Vappuna, kun painoin teekkarilakin päähäni, olin ensimmäistä kertaa oikeasti ylpeä siitä, että voin sen tehdä. Tähän asti olen jotenkin häpeillyt sitä. Nyt jokin oli toisin – en vain aivan tiedä, mikä. Täytyy kyllä todeta, että viime loka–marraskuussa, kun katsoin tulevaa kalenteriani näiden kirjoitusten osalta, tunsin kasvavaa pakokauhua. Edessä…