Uteliaisuuteni sai palkkansa tai jotain…
Reading Time: 2 minutes Rakastan komeamman osapuolen, lasten ja ompelun lisäksi uuden oppimista. Mikään ei voita tunnetta, kun saa oppia ja kokeilla uutta. Se on ajanut minut vuosien varrella, mitä ihmeellisimpiin paikkoihin, koulutuksiin ja kursseille, milloin minkäkin aiheen ympärillä. Olen jo ääneen pohtinut, että lieneeköhän tämä jokin sairaus. Niinpä taas itseni löysin kesäkuussa pohtimassa, että pitäisikö vielä kerätä muutama tiedonjyvänen lisää. Katselin ilmoitusta, pyörittelin ja kaartelin. Keksin lukemattomia syitä siihen, miksi en tarvitse mitään lisää. Lisäksi pyysin komeamman osapuolen puhumaan minut ympäri ja irti koko jyväsestä. Ei, ei ja vielä kerran ei Mitä minä tekisin muoti- ja kuluttajatrendeihin liittyvällä osaamisella, sillä juurihan palautin pukeutumisneuvojan portfolion arvioitavaksi toukokuussa? Joten tuoreessa muistissa…
Ihminen, joka vihasi käsilaukkuja
Reading Time: 3 minutes Kaupallisessa yhteistyössä Minerva kustannuksen kanssa. Ihminen, joka vihasi käsilaukkuja sellainen minä olen. Nuoruudessa, kun pyöri tallilla ei tarvinnut kantaa huolta sen enempää hiusharjasta kuin huulipunasta. Hiukset olivat mallia lättänä kypärämuotoilulla, jos halusi laittautua tehtiin ranskalainen letti. Ja huulipuna ei vain sattunut mukaan, onneksi kuitenkin pakkanen tarjosi poskipunat. Ihan itte tein. Ilman käsilaukkua pärjää kyllä Työelämäni aloitin tehdastyössä. Täytyy todeta, että aamuvuoroon kuudeksi mennessä aamu-uninen keskittyi heräämiseen ja yövuoroon mennessä ei vain viitsinyt. Myöhemmin pääsin toimistotöihin ja asiakastapaamiseen, jolloin oli tarvetta turvautua purnukkaan jos toiseenkin. Tiedättehän kosteusvoidetta, päivävoidetta, puuteria, poskipunaa… Sittemmin ulkomaanmatkoilla matkustussäännökset pitävät huolen siitä, että kaikki tykötarpeet mahtuvat litran pussiin 100 ml:n purnukoissa. Moinen pussi…
Sisustushajatelmia ja ajatuksia mökkeilystä
Reading Time: 2 minutes Kaupallisessa yhteistyössä Domus Natura kanssa. Eilen vietimme rentouttavaa sunnuntaita nurmikkoa leikaten, kukkapenkkejä kitkien ja vanhaa uudistaen. Luin jostan, että nuoret eivät halua kesällä kesämökille työleirille. Mietin, kun metsästin voikukan ja juolavehnän juuria perennapenkistä, että onneksi meillä ei ole kesämökkiä. Sillä loppuisi aika ja raha, kun ruokapalkkalaisetkin suunnittelevat jo omaa elämää. Mutta kolikolla on kääntöpuolensa, ei näitä koti-, puutarha- ja ompelutöitä pääse täällä kotona karkuun siinä ne ovat tarosalla. Kun odottelin maalin kuivumista ja rapsuttelin koiraa pihamaalla, pohdin, mitä mökillä tehtäisiin. Noo-o, mitäpä siellä, syötäisiin, juotaisiin, siivottaisiin, luettaisiin, tuunattaisiin, riideltäisiin, rakastettaisiin, kärsittäisiin kylmästä ja itikoista. Pestäisiin astioita, kestittäisiin vieraita ja leikattaisiin nurmikkoa. Tuunattaisiin. Mikä siitä mökkeilystä tekee…