Sisustushajatelmia ja ajatuksia mökkeilystä

Kaupallisessa yhteistyössä Domus Natura kanssa.

Eilen vietimme rentouttavaa sunnuntaita nurmikkoa leikaten, kukkapenkkejä kitkien ja vanhaa uudistaen. Luin jostan, että nuoret eivät halua kesällä kesämökille työleirille. Mietin, kun metsästin voikukan ja juolavehnän juuria perennapenkistä, että onneksi meillä ei ole kesämökkiä. Sillä loppuisi aika ja raha, kun ruokapalkkalaisetkin suunnittelevat jo omaa elämää.

Mutta kolikolla on kääntöpuolensa, ei näitä koti-, puutarha- ja ompelutöitä pääse täällä kotona karkuun siinä ne ovat tarosalla. Kun odottelin maalin kuivumista ja rapsuttelin koiraa pihamaalla, pohdin, mitä mökillä tehtäisiin. Noo-o, mitäpä siellä, syötäisiin, juotaisiin, siivottaisiin, luettaisiin, tuunattaisiin, riideltäisiin, rakastettaisiin, kärsittäisiin kylmästä ja itikoista. Pestäisiin astioita, kestittäisiin vieraita ja leikattaisiin nurmikkoa.

Tuunattaisiin.

Mikä siitä mökkeilystä tekee sitten niin ihmeellisen?

Pohdinnan tuloksena päädyin siihen, että sitä samaahan se on täällä kotonakin meillä maalla. Mikä siitä mökkeilystä tekee sitten niin ihmeellisen?

Parhaimmillaanhan mökit ovat alle sadan kilometrin päässä asunnosta, tiettömien savisten taipaleiden takana, ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa. Paikkoja, joista kannetaan huolta silloin, kun siellä ei olla ja toivotaan, että oltaisiin muualla, kun ollaan siellä.

Puhumattakaan matkasta sinne. Lapset sulassa sovussa auton takapenkillä ja emäntä kartanlukijana navigaattoria vahvistamassa. Entä ne peltipoliisit sitten, heti kun pääsisi edessä jurnuttavasta teiden ritarista eroon, on seuraavan mutkan takana valtio ottamassa omansa. Ja noita pikavoittoja ei voi verotuksesta vähentää, vaikka sen ylläpitokuluihin kuuluvatkin.

Kun lomaa on vähän, vähästäkin oppii nauttimaan

Minulle tuli yllättäen eilen sellainen olo, että olen lomalla. Tunsin itseni rennoksi ja onnelliseksi. Mistäkö se tuli? Puuhailin rakastamani ihmisen kanssa samassa pihapiirissä ja tein asioita, jotka tekivät minut onnelliseksi. Se on tuo käsillä tekemisen ihmeellinen voima, kun käyttää molempia käsiä, hengitys tasaantuu ja rentous valtaa mielen.

Rentous valtasi mielen.

Jo syksyllä pyysin näytteitä uudesta kalkkimaalista, joita pääsin nyt testaamaan. Hennon vihreällä maalilla maalasin keltaiset kaapinovet. Kaapinovet ovat koristaneet ompeluhuonetta 15 vuotta. Minua ovet ovat ärsyttäneet, kun olen huoneeseen mennyt ja iskeneet näköhermoon, kun olen sammuttanut valot illalla. Nyt on parempi.

Domus Chalk Paint* (lehdistönäyte)

Lopuksi pinta vahataan.* (lehdistönäyte)

Mielestäni siellä, missä viettää paljon aikaa tulee olla kaunista ja tuoksua hyvältä. Rakastan ruusuja, sellaisia ihanan villejä, joissa on tuoksu kohdillaan. Olen jälleen askeleen lähempänä unelmaani.😍