Etänä ja lähellä: Kuinka Vaate 2.0 -muotigalleria syntyi Paimion muotiviikolle
Rakas päiväkirja! Tällä viikolla Paimion muotiviikolla kuulin sanan “innovaatio” ja jäin sitä makustelemaan. Aikaisemmin viikolla huomasin Helsingin Sanomien artikkelissa, että toimitusjohtajat ovat sitä mieltä, että suomalaisten tulisi palata etätöistä konttorille, jottei yritysten innovatiivisuus kärsi. Artikkelissa, joka on maksumuurin takana, pohdittiin myös, että innovaatiot tarvitsevat toteutuakseen kahvitaukojutustelua. Näin introverttinä koen, että pahin mahdollinen paikka jonkin uuden luomiseen tai edes uuden käytännön kehittämiseen on kahviautomaatti ja avokonttori, jossa tulee keskeytetyksi jatkuvasti. Olisi kyllä kiva tietää, kuinka monta patenttia on kahvitaukojutustelun siivittämänä keksitty ja kaupallistettu. Itse väitän, että jos innovaatiot olisivat kiinni vain fyysisesti konttorilla olemisesta, niin tämänkin viikonlopun Paimion muotiviikon Vaate 2.0 -muotigalleria olisi jäänyt toteutumatta. Koko koulutuskokonaisuuden idea kehiteltiin webinaarissa, jossa…
Lomaviikon pohdintoja: Miksi jokaisen tulisi käydä pukeutumisneuvojalla?
Tämä postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä. Tämä on yksi niistä asioista, joista olen jo pitkään halunnut kirjoittaa: Miksi jokaisen tulisi käydä pukeutumisneuvojalla edes kerran elämässään? Ja tosiaan nyt puhun ihan oikeista pukeutumisneuvojista, en netin värianalyyseistä, jotka voit tehdä netissä ilmaiseksi. Ja kyllä, tämä koskee myös meitä käsityö- ja ompeluihmisiä. Valitettavasti se, että osaa tehdä kauniita vaatteita ja asusteita, ei vielä takaa automaattisesti sitä, että itse tehdyt vaatteemme saavat meidät hehkumaan ja tuntemaan itsemme itsevarmoiksi, silloin kun sitä eniten kaipaamme. Ja jos nyt älähdit, niin hyvä, sillä silloin sinulla on mielipide asiaan joko puolesta tai vastaan, ja sen voit kirjoittaa kommentteihin tuonne alas Itse olen käynyt pukeutumisneuvojalla neljä kertaa. Ensimmäisen…
Mustaa valkoisella
Sanotaan, että ryppyisissä lakanoissa onni asustaa. Meillä asustaa aineskin lehmä ja välistä koirakin. Liekö kellään samanlaista ongelmaa? Koiruus on kyllä kärppänä paikalla, kun silmä välttää. Äitienpäivänä Lakanat ovat ihan omaa ompelu, jo keväältä valmistuivat näppärästi äitienpäiväksi. Lakanat olivat sinänsä palkitsevia ommeltavia, että kangasmetrit vajuivat ja mieli lepäsi tasaisen nakutuksen tahdissa. Kangas valintakin oli yhteinen konsensus ostosreissultamme Turusta. Täytyy myöntää, että en kyllä itsekään lämmennyt söpölle pinkille. Ei kait’ näistä lakanoista jaksaisi tämmöistä melua pitää, mutku tuskasta näkyy olevan tuplaleveän puuvillan löytäminen. Yksivärisenä löytyy kyllä, mutta kuviolliset ovat ainakin Kolin kokoisen kiven alla. Tuplasti ongelmissa Kun on vihdoin löytänyt molemmille soveltuvan tuplapatjan ja raaskinut ostaa tuplaleveän untuvapeitteen, niin tavallaan odotin, että lakanat…
Punaisin huulin paluu juurille
Mikäs’ se ranskalainen palapelipuvusto (engl. capsule wardrobe) olikaan? Jotta en nyt ihan alkuperäisestä aiheesta eksyisi tässä blogissani, niin mietitään hetki. Palapelipuvustossa vaatekaappi rakennetaan niin, että muutamalla perusvaatekappaleella luodaan toimiva puvusto. Puvustossa kaikkien osien tulee käydä yhteen toistensa kanssa väritykseltään ja malleiltaan. Aloittelijan palapelipuvuston luomiseen riittääkin jo kuusitoista perusvaatetta. Kuudentoista osan avulla saakin luotua neljäkymmentä erilaista asukokonaisuutta yhdistelemällä. Huolimatta siitä, että puvustoni osaset päätyvät käyttöön heti valmistumisen jälkeen tavoitteenani on, että puvusto on valmis tulevalle syksylle. Työpuvuston perusta Työpuvustossa 40 asukokonaisuutta on varsin riittävä määrä, sillä samaa asukokonaisuutta tulee keskimäärin käytetty kahden kuukauden välein. Katsotaan seuraavaksi, kuinka olen puvustoani rakentamassa. Ensimmäiseksi valitaan puvuston perusta, joka siis rakentuu yleensä työpuvustossa mustan jakkupuvun…
Harmaan viettelyksen kuvastokuvat
Tämä on taas niitä päiviä, kun elämä sujuu omaa rataansa, eikä äidin laatimien aikataulujen mukaan. Nuoriso suuntasi junalla isänsä hoteisiin. Toinen kullanmuruista unohti passinsa, jota sitten etsittiin urakalla, siinä hujahti hetki jos toinenkin. Pojat siis meni aamulla junalla Helsingiin ja passi nyt ilta yhdentoista linja-autolla perästä. Ohessa siis kuvastokuvia harmaasta villakangastakista, toimintakuva tulee sitten joku päivä, kun on äidin aikataulujen vuoro. Kaulus Vyötettynä Ilman vyötä Villakangastakki takaa vyötettynä.
