Aika nauttia tehdystä työstä

Ainoat kerrat, jotka saivat pohtimaan tekemisen mielekkyyttä olevat ne hetket, kun näyttövaatteet aiheuttivat päänvaivaa. Ensimmäiseen näyttöön ompelin ensteksistä työhousut tallimaailmaan, toiseen housupuvun villakankaasta (KLIK) ja kolmanteen kierrätysnahasta mekon (KLIK).

Sinne ne päivät hujahtivat, poronnahkamekko on itse suunniteltu, kaavoitettu ja ommeltu.

Kuten aikaisemmin todettua (KLIK), ompelemaan ajauduin pitkäveteisen luennon sivutuotteena. Ei sinänsä hassumpi tapa ajautua uusiin opintoihin, sillä insinööriksi aikanaan päädyin vedonlyönnin seurauksena. Ei ollut kauppaoppilaitoksessa tarpeeksi matematiikkaa, joten kehottivat kaverit hakemaan insinööriopintoihin.

Omaksi yllätyksekseni opinahjon ovet aukesivat 1996 ja opinnot aloitin 1997 Satakunnassa teknisen journalismin linjalla. 2001 valmistuin lopulta kahden lapsen äitinä Vaasan ammattikorkeakoulusta insinööriksi (AMK). Noilla kaksikymmentä vuotta sitten alkaneilla opinnoilla on työelämässä pärjätty ja pärjätään edelleen.

Koska työelämä tuppaa muuttumaan vuosien varrella, katsoimme komeamman osapuolen kanssa aiheelliseksi päivittää osaamistamme.  Aloitimme diplomi-insinöörin opinnot Lappeenrannassa syksyllä 2015. Tulevana keskiviikkona käyn sitten kumartamassa  diplomi-insinöörin paperit (KLIK).

Ensi viikolla pääsen vihdoinkin päivittämään blogin kuvausta ja Facebook-sivun (KLIK) sitaattia osuvampaan muotoon. Eräänä päivänä lapsuudenystäväni totesi, että olet varmaan Suomen ainut ompelijakisälli ja diplomi-insinööri, varsinainen musta joutsen siis.

Lojuvat sekä 90-luvun muodistus että komeamman osapuolen tupakkatakki.  Tosin näistä ajavat ohi prinssin ja prinsessan joululahjat.