Opettajan vanhat vaatteet
Kuusi viikkoa sitten olin vaikean päätöksen edessä. Jatkanko nykyisessä työssäni vai suuntaanko kohden uutta? Taakse olisi jätettävä huippufirma ja loistava tiimi tutulla toimialalla. Tulevaisuudessa odottaisi alanvaihto ja toimi uudessa toimintaympäristö. Vaikea päätös (baskeri on itse neulottu ja paita itse kaavoitettu ja ommeltu) Jos vaikka nimi jäisi muistiin Niin eihän tämäkään…
Aina ei tiedä, minne tie vie
Aina ei tiedä, minne tie vie. Lapsena halusin käsityönopettajaksi. Elämä vei, haave jäi. Viime keväänä, kun pohdin tulevaisuuden työkuvioita yllätyskäänteiden jälkeen (KLIK), otin yhteyttä kansalaisopistoon. Nyt olisi tarjolla syksyllä valmistuva ompelijakisälli, jolla on suoritettuna opettajan pedagogiset opinnot sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot. Ompelijakisällin pukeutumisneuvontaa Syksyisen ideariihen jälkeen saimme suunnittelijaopettajan kanssa…
Nämä viisi asiaa opin some-markkinoinnista tänään
Voihan ystävänpäivän viettää näinkin, toista se oli viime vuonna (KLIK). Ruusujen asemasta oli tänä vuonna tarjolla some-markkinointikoulutusta. Koulutuksen järjestivät kunta ja Yrityspalvelu Oy, paikallinen yrittäjäjärjestö ja seutukunnan kehittämisyhtiö. Ilmaisen koulutuksen esittelyteksti lupasi vastata moneen kysymykseen: ”Miten yritys voi vaikuttaa tunteisiin markkinoilla? Mitä yrityksen tulee tehdä somessa kehittääkseen myyntiään?”. Myös…
Ompelutilan sisustushajatelmia – kirjahyllyn uudet vaatteet
Viikonloppu oli varsinaista ompeluterapiaa, eritoten kunnostauduin suorien saumojen ompelussa. On tässä pikkuhiljaa laitettu alakerran ateljeeta katseen kestävään kuntoon osaksi omaksi mutta ennen kaikkea satunnaisten vieraiden iloksi. Kun en ole voinut lähteä soitellen sotahan, olen keskittynyt pikkuparannuksiin. Olen ommellut ompelukoneensuojia (KLIK), viritellyt kuvaustaustaa (KLIK) ja tehnyt sovitusnukelle suojahuppua (KLIK). Pikaparannukset ovat …
Tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteita oppimassa
Ei enää ikinä ompelupakin ja pukupussin kanssa seikkailua ympäri Itä-Suomea totesin, kun sain ompelijakisällin viimeisen näytön valmiiksi marraskuussa. Olin samaa mieltä vielä joulukuussa, kun pokkasin todistuksen. En tiedä, onko minulla lyhyt muisti vai virtaako ompelukoneöljy suonissa mutta huomasin suostuvani tammikuussa yhteen tutkinnon osaan kevääksi. Kiertotaloustuotteita Varkaudessa Kun kerran talossa oli…
Korvataanko akat hirvillä? -pohdintaa nahkamekossa
Itä-Suomessa on sanonta, että taivaltaa sataa vanhoja akkoja helmat korvissa. Nyt täytyy todeta, että akoista harvemmin kuulee puhuttavan meillä. Lisäksi vastuu jää täysin sanojalle, jos erehtyy parisuhteen kauniimpaa osapuoltaan akaksi kutsumaan. Pohjanmaalla murre on toinen, joten siellä ei saa ympäri korvia, jos nyt sattuu lipsahtamaan. Niihin hirviin Viime viikko…
Uuden vuoden tunnustus ja kalenterin uudet kujeet
Vuoden alku on ollut ompelurintamalla hiljainen. Vanhat tutut jo muutaman kuukauden odottaneet projektit pölyttyvät henkareilla. En tiedä, mitä odottavat uutta innostusta vai periksi antamista. Kaikissa projekteissa on jotain pientä, mikä ei ole asettunut kohdilleen ensimmäisellä kerralla. Pojalle tuskailin saamattomuuttani iltapäivällä. Hän päätyi siihen, että kun ei ole ulkoa asetettuja aikatauluja,…
Mites siinä 2017 haasteessa kävikään?
Siinä se vuosi pyörähti, joten on aika katsoa, miten suunnitelmat toteutuivat. Kuten jo perjantaina mainitsin, yhtenä innoittajana toimi Vuosi väriterapiaa -haaste. Haasteessa valittiin jokaiselle kuukaudella oma värinsä, josta sitten kyseisenä kuukautena tuli postata. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, etteivät kaikki suunnitelmat toteutuneet ihan alkuperäisinä. Muutama vastoissa virunut kangas valmistui kuitenkin…
Paluu todellisuuteen
Vuosi sitten pohdimme monta kuukautta uuden blogin perustamista. Sattui vielä samaan aikaan mukava blogihaastekin vastaan ja löytyi se oma lokero Blogistaniaan (KLIK). Tavoitteetkin olivat kuluneelle vuodelle selkeät: molemmat tutkintopaperit taskuun, opintovapaalta takaisin töihin. Lisäksi tavoitteena oli kirjoittaa viikoittain. Paluu arkeen Nyt on jotenkin toisin. Ei oikein tiedä, mistä kirjoittaa. Se…
Aika nauttia tehdystä työstä
Olen ollut touhukas kuluneina viikkoina, että tällä viikolla oli aika nauttia tehdystä työstä. Kävin hakemassa perjantai-iltana ammattitutkintotodistukseni Kuopiosta. Täytyy todeta, että hujahtivat 675 päivää nopeasti. Viimeiset 192 päivää tätä on tehty päivätyön ohessa. Ainoat kerrat, jotka saivat pohtimaan tekemisen mielekkyyttä olevat ne hetket, kun näyttövaatteet aiheuttivat päänvaivaa. Ensimmäiseen näyttöön ompelin…
