Mustaa valkoisella

Lakanat ovat ihan omaa ompelu, jo keväältä valmistuivat näppärästi äitienpäiväksi. Lakanat olivat sinänsä palkitsevia ommeltavia, että kangasmetrit vajuivat ja mieli lepäsi tasaisen nakutuksen tahdissa. Kangas valintakin oli yhteinen konsensus ostosreissultamme Turusta. 

Täytyy myöntää, että en kyllä itsekään lämmennyt söpölle pinkille. Ei kait’ näistä lakanoista jaksaisi tämmöistä melua pitää, mutku tuskasta näkyy olevan tuplaleveän puuvillan löytäminen. Yksivärisenä löytyy kyllä, mutta kuviolliset ovat ainakin Kolin kokoisen kiven alla. 

Kun on vihdoin löytänyt molemmille soveltuvan tuplapatjan ja raaskinut ostaa  tuplaleveän untuvapeitteen, niin tavallaan odotin, että lakanat olisivat se pienin murheenkryyni.  Olinpahan taas vaihteeksi väärässä. Muodostui kankaiden etsintä työlääksi. 

Erilliset peitot vielä ymmärrän, kun toinen voi olla kylmäinen ja toinen kuumainen. Sitä vain pohdin, että kuka ihme haluaa nukkua yönsä siinä kahden patjan välisessä raossa. Samaan lankaan itsekin uin lähemmäksi kaksikymmentä vuotta myyntimiehen puheen ryydittämänä.  

Kokeilin kymmenen vuotta välissä nukkumista ja erohan siitä tuli. Myyntimiehelle tiedoksi, että selkä ei pidä raossa nukkumisesta.  Ei se petari kahta yhdeksi tee, vaikka kuinka yrittäisi. Kun sitten sain ajatuksen, että yhtenäinen patja on mukava, kipsuttelin kauppaan ja ostin sellaisen.

En ole ostostani katunut, ainakin selkä kiittää ja toivottavasti parisuhdekin. Osaisikohan, joku vielä vinkata, mitä löytyisi kuviollista tuplakangasta. Lahna kuosi vois olla kiva 😂.

Leikkuupöydällä on kaikenlaista puolivalmista tekelettä, jotka valmistuvat vähän soutaen huovaten – ommellaan, puretaan ja ommellaan uusiksi.