Työpuvuston sydän
Olen tässä pohtinut, kuinka tämän blogin rakentaisin. Tähän on kait’ jokin sapluuna ja rutiini luotava, muutoin käy kirjoittaminen työlääksi, raskaaksi ja loppuu vielä kokonaan. Loppuminen ei taitaisi loppujen lopuksi palvella ketään ainakaan ennen kuin on aloitettu. Siis pohdimme tässä sohvan nurkassa eräänä iltana, että miten. Kuukausi yhtä väriä, yhtä kangasta…