Ihminen, joka vihasi käsilaukkuja
Kaupallisessa yhteistyössä Minerva kustannuksen kanssa. Ihminen, joka vihasi käsilaukkuja sellainen minä olen. Nuoruudessa, kun pyöri tallilla ei tarvinnut kantaa huolta sen enempää hiusharjasta kuin huulipunasta. Hiukset olivat mallia lättänä kypärämuotoilulla, jos halusi laittautua tehtiin ranskalainen letti. Ja huulipuna ei vain sattunut mukaan, onneksi kuitenkin pakkanen tarjosi poskipunat. Ihan itte tein.…
Sisustushajatelmia ja ajatuksia mökkeilystä
Kaupallisessa yhteistyössä Domus Natura kanssa. Eilen vietimme rentouttavaa sunnuntaita nurmikkoa leikaten, kukkapenkkejä kitkien ja vanhaa uudistaen. Luin jostan, että nuoret eivät halua kesällä kesämökille työleirille. Mietin, kun metsästin voikukan ja juolavehnän juuria perennapenkistä, että onneksi meillä ei ole kesämökkiä. Sillä loppuisi aika ja raha, kun ruokapalkkalaisetkin suunnittelevat jo omaa elämää.…
Olinko sittenkin se koira, johon kalikka kalahti?
Ihmettelin aattona samaan seuraan sattuneille kylänmiehille ja -naisille, että mikähän on minuun mennyt, kun suustani tipahtelee, milloin mitäkin totuuksia. Ei sen olisi niin väliä jos tipahtelisi pieniä ja sieviä sammakoita, mutta kun loikkii rupikonnia. Kiitos vain kaikille kuuntelijoille 😉 Onni on valmiit näyttötyöt. Pehmeä ja helppohoitoinen lapsen mekko on myynnissä…
Nyt on takki tyhjä, onneksi on mekko
Viimeiseen vuoteen olen saanut kiinni monta unelmaa ja unelmanpoikasta, että ei oikein sanotuksi saa. Osa on toteutunut pitkän haaveilun ja suunnittelun jälkeen. Osa mahdollisuuksista on tipahtanut täysin odottamatta, ei ole kun vain tarvinnut tarttua tarjoukseen. Toki on siellä vielä muutama unelma tilauksessakin. Parasta kaikista Vietimme viikonloppuna kaksosten lakkiaisia.…
Kesämekkoa, some-koulutusta ja trendejä
Mistä se johtuu, että välistä on niin paljon tekemistä, että ei tiedä mistä aloittaisi? Välillä on taas hiljaista kuin huopatossutehtaalla ja pitää ihan keksiä tekemistä vapaa-ajalle. Viime viikko oli yhtä vilkas kuin edelliset, alkuviikosta kirjailin paikallislehteen kolumnia ei:n sanomisen tärkeydestä. Se on kuulkaas joskus melkein tekemätön paikka tuo 2500 merkkiä,…
Trikoosuikaleiden ja -hameen uusi elämä: tuunausidea
Kaksi viikkoa sitten katselin kalenteriani ja pohdin, että millä ihmeellä taputtelen seuraavat viikon läpi. Hieman jokaisella rintamalla töissä ja kotona oli kaikenlaista pientä jumpanpoikasta kalenteriin merkittynä. Huikeita aiheita opetettavaksi: projektien johtamista, strategiaa, hiljaista tietoa ja yrityksen perustamista. Lisäksi sain mahdollisuuden kirjoittaa pitkästä aikaa Tekstiililehteen. Tekemistä oli sopivasta ja mukavalla rytmillä,…
Verhokankaan uusi elämä: tuunausidea
Hmm… Tämä vaatteiden tuunaus meinaa viedä mennessään, vaikka en minä mikään tuunajamutsi ole. Tosin yhtenä ja inhimillisenä syynä on se, että tekstiilin ja muodin kiertotaloustuotteiden suunnittelemisen ja valmistamisen tutkinnonosan (KLIK) näyttö lähestyy uhkaavasti. Harjoitustyöt on saatava alta pois sukkelaan, jotta pääsen tekemään lapsen kesämekkoon tuunausohjeen ja laskemaan hinnan. Varsinainen tuotteeni…
Trikoopaidan uusi elämä: tuunausidea
Tässä yksi tuunausidea vanhoille trikoopaidoille. Idean puseroon sain 70-luvun muotikuvista, joissa oli pyöreä pääntie ja leveä nappilista edessä. Mietin tuossa eräänä päivänä, onko tämä kierrätysvaatteiden kanssa touhuaminen lopulta kannattavaa. Tahtovat nämä tuunausprojektit viedää aikaa enemmän kuin on saatavilla. Sitten törmäsin tutkimukseen (KLIK), jossa kerrottiin, että yhden puuvillaisen t-paidan tekemiseen käytetään…
Kierrätysvaatetta stailattuna ja sovituskuvin
Nyt on kyllä lyhyesti virsi kaunis. Työt ovat lähteneet hyvin käyntiin ja meinaavat viedä mennessään, joten näiden kirjoitusten kanssa on pientä viivettä. Lienee tuo kuitenkin hyvä merkki uudessa työssä, että on halua uppoutua tekemisen riemuun. Viikonloppuna pyörähdin Kuopiossa oppimassa asusteiden käytön alkeita – huiveja, koruja ja laukkuja. Virkistin osaamistani visuaalisesta…
Tuunataan tunika
Kulunut viikko oli varsin rauhallinen ja päivät kuluivat uusia työtehtäviä tehdessä. Illat tosin vietin sohvannurkassa, kun monta viikkoa vaivannut flunssa vain muistutteli olemassa olostaan. Perheen nuorempi miesväki tosin muistutti, että vaikutan laiskalta 😔. Kait totta tuokin näkökulma, kun päivät pystyin töissä olemaan. Opettajan vanhat vaatteet Ettei tämä blogi karkasi ihan…


























