Aina ei tiedä, minne tie vie
Aina ei tiedä, minne tie vie. Lapsena halusin käsityönopettajaksi. Elämä vei, haave jäi. Viime keväänä, kun pohdin tulevaisuuden työkuvioita yllätyskäänteiden jälkeen (KLIK), otin yhteyttä kansalaisopistoon. Nyt olisi tarjolla syksyllä valmistuva ompelijakisälli, jolla on suoritettuna opettajan pedagogiset opinnot sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen aineopinnot. Ompelijakisällin pukeutumisneuvontaa Syksyisen ideariihen jälkeen saimme suunnittelijaopettajan kanssa…
Nämä viisi asiaa opin some-markkinoinnista tänään
Voihan ystävänpäivän viettää näinkin, toista se oli viime vuonna (KLIK). Ruusujen asemasta oli tänä vuonna tarjolla some-markkinointikoulutusta. Koulutuksen järjestivät kunta ja Yrityspalvelu Oy, paikallinen yrittäjäjärjestö ja seutukunnan kehittämisyhtiö. Ilmaisen koulutuksen esittelyteksti lupasi vastata moneen kysymykseen: ”Miten yritys voi vaikuttaa tunteisiin markkinoilla? Mitä yrityksen tulee tehdä somessa kehittääkseen myyntiään?”. Myös…
Ompelutilan sisustushajatelmia – kirjahyllyn uudet vaatteet
Viikonloppu oli varsinaista ompeluterapiaa, eritoten kunnostauduin suorien saumojen ompelussa. On tässä pikkuhiljaa laitettu alakerran ateljeeta katseen kestävään kuntoon osaksi omaksi mutta ennen kaikkea satunnaisten vieraiden iloksi. Kun en ole voinut lähteä soitellen sotahan, olen keskittynyt pikkuparannuksiin. Olen ommellut ompelukoneensuojia (KLIK), viritellyt kuvaustaustaa (KLIK) ja tehnyt sovitusnukelle suojahuppua (KLIK). Pikaparannukset ovat …
Korvataanko akat hirvillä? -pohdintaa nahkamekossa
Itä-Suomessa on sanonta, että taivaltaa sataa vanhoja akkoja helmat korvissa. Nyt täytyy todeta, että akoista harvemmin kuulee puhuttavan meillä. Lisäksi vastuu jää täysin sanojalle, jos erehtyy parisuhteen kauniimpaa osapuoltaan akaksi kutsumaan. Pohjanmaalla murre on toinen, joten siellä ei saa ympäri korvia, jos nyt sattuu lipsahtamaan. Niihin hirviin Viime viikko…
Uuden vuoden tunnustus ja kalenterin uudet kujeet
Vuoden alku on ollut ompelurintamalla hiljainen. Vanhat tutut jo muutaman kuukauden odottaneet projektit pölyttyvät henkareilla. En tiedä, mitä odottavat uutta innostusta vai periksi antamista. Kaikissa projekteissa on jotain pientä, mikä ei ole asettunut kohdilleen ensimmäisellä kerralla. Pojalle tuskailin saamattomuuttani iltapäivällä. Hän päätyi siihen, että kun ei ole ulkoa asetettuja aikatauluja,…
Saatat pitää myös näistä!
Vastuullisuustieto muoti- ja tekstiiliteollisuudessa väitöskirjatutkijan viikko: Viikon kohokohdat ja kommellukset
Käsityöläisen Imatra: Missä historia kohtaa luovuuden ja kirjonnat syntyvät
Turun kasvisruoka huipussaan: Taidon KasvisPro-menu ja kokemuksia Turun ravintoloista
Mites siinä 2017 haasteessa kävikään?
Siinä se vuosi pyörähti, joten on aika katsoa, miten suunnitelmat toteutuivat. Kuten jo perjantaina mainitsin, yhtenä innoittajana toimi Vuosi väriterapiaa -haaste. Haasteessa valittiin jokaiselle kuukaudella oma värinsä, josta sitten kyseisenä kuukautena tuli postata. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, etteivät kaikki suunnitelmat toteutuneet ihan alkuperäisinä. Muutama vastoissa virunut kangas valmistui kuitenkin…
Paluu todellisuuteen
Vuosi sitten pohdimme monta kuukautta uuden blogin perustamista. Sattui vielä samaan aikaan mukava blogihaastekin vastaan ja löytyi se oma lokero Blogistaniaan (KLIK). Tavoitteetkin olivat kuluneelle vuodelle selkeät: molemmat tutkintopaperit taskuun, opintovapaalta takaisin töihin. Lisäksi tavoitteena oli kirjoittaa viikoittain. Paluu arkeen Nyt on jotenkin toisin. Ei oikein tiedä, mistä kirjoittaa. Se…
Aika nauttia tehdystä työstä
Olen ollut touhukas kuluneina viikkoina, että tällä viikolla oli aika nauttia tehdystä työstä. Kävin hakemassa perjantai-iltana ammattitutkintotodistukseni Kuopiosta. Täytyy todeta, että hujahtivat 675 päivää nopeasti. Viimeiset 192 päivää tätä on tehty päivätyön ohessa. Ainoat kerrat, jotka saivat pohtimaan tekemisen mielekkyyttä olevat ne hetket, kun näyttövaatteet aiheuttivat päänvaivaa. Ensimmäiseen näyttöön ompelin…
Tällekin viikolle mahtui monta juttua
Jos viime viikko oli sulavaliikkeinen, niin tällä viikolla touhuttiinkin jo rivakasti. Tänään viimeistelen asiakkaan joustocollege mekon. Perjantain etäpäivän vietin junassa matkalla Helsinkiin, sillä kävimme ostamassa lakeerinahkaa läppärilaukkua varten lauantaina. Aikaisemmin viikolla itsenäisyyspäivänä kanttasin asiakkaalle myyntiin menevän maton. Kyseessä oli räsymatto, joten oli aivan milleistä kiinni, että onnistui koko ompelu. Oli…
Jouluksi punaista ja mustaa
Jos toissa viikko oli rauhallinen, niin viime viikolla asia korjaantui. Oli oikeita töitä ja näitä alakerran ateljeessa tapahtuvia omia töitä. Lisäksi kirjoitin alkuviikosta paikallislehteen jutun Valkyrian designistä. Kävin myös tutustumassa paikallisen vaatetusliikkeen tarjontaan (jutut löytyvät täältä KLIK ss. 18-19). Kerkesin vielä työpaikan pikkujouluihin perjantaiksi. Suomi 100 juhlien ansiosta laskeutui pikainen…
